Tekniikan edelläkävijänaiset raivasivat tietä tämän päivän lindaliukkaille

toukokuu 18, 2019

Tekniikan alaa on pidetty perinteisesti miehisenä. Vaikka alan sukupuolittuneisuudesta ei ole päästy vieläkään eroon, vuosien varrella myös naisia on alkanut hakeutua alalle yhä enemmän. Tietä nykyisille tekniikan naisille ovat raivanneet monet aikansa rohkeat edelläkävijänaiset, joita naissukupuoleen liittyvät uskomukset eivät hidastaneet. Heidän ansiotaan ovat monet arjesta tutut keksinnöt.

Suomessa naisten matkan tekniikan alalla voidaan sanoa alkaneen todella 1800-luvun loppupuolella, kun tekniikan alan oppilaitokset ottivat ensimmäiset naiset tutkinto-opiskelijoikseen.

Vuoteen 1911 mennessä 17 naista oli saanut tekniikan alan tutkinnon valmiiksi. Mielenkiintoista oli, että 1939 mennessä 74 % alalla opiskelleista naisista valmistui arkkitehdiksi. Merkittävää oli myös naisten hyväksyminen tekniikan alan yhdistyksiin. Ensimmäinen teknilliseen yhdistykseen hyväksytty nainen oli arkkitehti Bertha Enwald vuonna 1898.

Vuoden 1947 arkkitehtikurssin tupsulakitetut päärakennuksen portailla Hietalahdessa Helsingissä. (Kuva: Aalto-yliopiston kuvatietokanta Raami)

Vaikka naisia valmistui yhä enemmän tekniikan alalle, naisten omasta mielestä ala oli koko 1900-luvun alun edelleen selkeästi miehinen. Taas miesten näkökulmasta tekniikka alkoi vahvasti naisistua. Tämä näkyi muun muassa 1930-luvulla teekkarilehdessä, jossa yleisenä puheenaiheena oli naisten soveltuvuus tekniikan alalle. Monet keskustelijoista uskoivat, ettei naisilla ollut sellaisia henkisiä ominaisuuksia, joita ala vaati. Naisten ahkeruuden uskottiinkin olevan syy sille, että he suoriutuivat opinnoistaan, eivät heidän kykynsä.

Naisten etenemistä tekniikan alalla hidastivatkin monet uskomukset, jotka koskivat mm. heidän fyysistä ja henkistä sopimattomuuttaan alalle. Hulluimpien uskomusten mukaan tekniikka oli jopa vaarallinen naisille. Muun muassa ensimmäisten junien uskottiin lennättävän naisten kohdut ulos heidän vatsoistaan.

– Liikennevälineistä polkupyörällä on tärkeä rooli feminismin ja emansipaation historiassa, se vapautti naiset liikkumaan entistä vapaammin. Toisaalta pyörien naisille tuomat vapaudet herättivät huolta ja pelkoja. Pelättiin esimerkiksi polkupyöränaama, eli sitä, että naisen kasvot jäävät pysyvästi tuulentuivertaman näköiseksi. Naisten lisääntyneeseen vapauteen liittyi usein myös pelko naisen vapaammasta seksuaalisuudesta. Naisten jopa pelättiin saavan orgasmeja pitkin poikin kyliä, jos heidät päästää pyörän selkään, kertoo Tekniikan museon viestintä- ja tapahtumakoordinaattori Saara Klemetti.

Huolimatta niistä monista vaikeuksista, joita naiset ovat aikanaan kohdanneet, on moni merkittävä tekniikan keksintö saanut alkunsa naisten käsissä. Yksi näistä on astiankuivauskaappi, jonka kehitti suomalainen kotitalousopettajaksi valmistunut Maiju Gebhard vuosina 1944–45. Myös muun muassa tiskikone, tuulilasinpyyhkijät ja jopa keskuslämmitys ovat naisten tekemiä keksintöjä.

– Keksijäthän ovat stereotyyppisesti miehiä. Edelleen suurta hämmästystä herättää vaikkapa se, että  Hollywoodin supertähti Hedy Lamarr oli myös matemaattisesti lahjakas keksijä. Hän teki radiosignaalien alalla työtä ja hänen roolinsa taajuushyppely- ja laajakaistatekniikan kehittämisessä on merkittävä. Nämä edistysaskeleet loivat pohjannykyaikaisille matkapuhelimille ja laajakaistateknologialle ja mahdollistivat vaikkapa WiFin, Klemetti huomauttaa.

Naisesikuvista ei ole pulaa

Tänä päivänä yhä useampi matemaatikko ja ohjelmoija on nainen, ja nuorten tyttöjen esikuvina toimivat Linda Liukkaan kaltaiset ohjelmointiosaajat. Noin puolivuosisataa sitten nainen ohjelmistosuunnittelijana oli kuitenkin vielä harvinainen näky. Kaarina Beskowin sanotaan olevan Suomen ensimmäinen tietokonetta ohjelmoinut nainen. Hänet palkattiin vuonna 1955 matemaatikko Ilppo Simo Louhivaaran apulaiseksi kehittämään Suomen ensimmäiseksi suunniteltua tietokonetta Eskoa.

Matematiikkakonekomitean apulaismatemaatikko Kaarina Oksanen (myöh. Beskow) asentaa aliohjelmaa reikänauhanlukijaan, joka toimi Matematiikkakone Eskon syöttölaitteena. (Kuva: Tekniikan museo)

Vaikka Kaarina oli todennäköisesti ensimmäinen tietokonetta ohjelmoinut suomalainen nainen, ei hänen omasta mielestään naisena hankkeessa mukanaolo ei tuntunut mitenkään erityiseltä̈. Kaarinan ura ei päättynyt Eskoon, vaan hän työskenteli myöhemmin matematiikan opettajana sekä Ruotsin IBM:ssä.

Luonnollisesti myös maailmalta löytyy monia esikuvia tekniikan alan naisille. Yksi heistä on nuorena menehtynyt Ada Lovelace, jota on nimitetty muun muassa kaikkien koodareiden äidiksi. Ada kehitti ensimmäisenä pidetyn tietokoneohjelman 1800-luvulla. Mielenkiintoista on, että alun perin Ada tutustui matematiikkaan, koska hänen äitinsä Lady Byron uskoi luonnontieteiden ja matematiikan suitsivan tyttären vilkasta mielikuvitusta. Toisin kuitenkin kävi.

Lise Mitneriä on puolestaan nimitetty muun muassa historian suureksi unohdetuksi fyysikoksi. Nimitys juontaa ainakin osittain juurensa siihen, että vaikka Lisen voidaan sanoa keksineen ydinfission, häneltä jäi Nobel saamatta. Sen sijaan palkinto meni saksalaiselle Otto Hahnille, jonka kanssa Lise oli tutkinut radioaktiivisuutta ja ydinfysiikkaa 30 vuoden ajan.

Syy palkitsematta jättämiselle saattoi johtua palkitsemisperinteistä, joiden mukaan ryhmän sijaan palkittiin yksi henkilö. Toisaalta palkinnoitta jääminen saattoi liittyä siihen, että akatemiassa teoreettista fysiikkaa ei vielä tunnettu kovin hyvin. Valintaan saattoivat kuitenkin myös vaikuttaa ennakkoasenteet naistutkijoita kohtaan.

Lise kuului niihin harvoihin naisiin, jotka olivat osa vuosisadan vaihteen tiedemaailmaa. Lisellä oli myös muita meriittejä: hän oli Wienin yliopiston historian toinen fysiikasta väitellyt nainen ja Berliinin yliopiston kaikkien aikojen ensimmäinen naispuolinen fysiikan professori. Lisäksi hän sai fysiikan laboratorion johdettavakseen, mikä oli erittäin harvinaista ennen toista maailmansotaa.

Sukupuolijakauma kaipaa edelleen tasoittamista

Tänä päivänäkin edelleen vain noin 16 prosenttia insinööreistä on naisia. Muutosta ei ole juuri tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana; naisten osuus tekniikan ja ICT-alan koulutuksissa on ollut koko tämän ajan vajaat 20 prosenttia. Vastikään järjestetyssä Tytöt ja tekniikka -seminaarissa panelistit arvelivat, että syyt insinöörialojen sukupuolittuneisuuteen löytyvät jo lapsuudessa ja peruskoulussa piilevistä asenteista, jotka muokkaavat alavalintoja jo varhain.

Jakauma ei myöskään rajoitu vain alalle, vaan se näkyy myös segregaationa alojen sisällä. Miehiä löytyy huomattavasti naisia enemmän esimerkiksi mekaniikassa, metallialalla, elektroniikassa ja automaatiossa. Naiset ovat taas enemmistönä tekstiilitekniikassa ja elintarvikealalla. Eriytyminen voi entisestään heikentää naisten hakeutumista tietyille aloille, vaikka he voisivat osaamisensa puolesta menestyä niissä.

Suomalaisten tyttöjen parempi Pisa-menestys luonnontieteissä ja matematiikassa ei millään lailla puolla sitä, että osaaminen olisi syynä alojen sukupuolijakaumalle. Tytöt ja tekniikka -seminaarin panelistit eivät kuitenkaan usko, että muutosta jakaumaan tulee vielä lähivuosina. Nuorten toiveammatteja vuonna 2016 selvittänyt Nuorisobarometrin tulokset heijastelivat niin ikään nykyhetkeä.

Mitä täytyy tapahtua, jotta naisten ja miesten jakauma tekniikan alalla kapenisi? Kommentoi!

Artikkelikuva: Naisia työskentelemässä Vaasan moottoritehtaan pitkällä liukuhihnalla vuonna 1956. Kuva: Tekniikan museon ABB Strömberg -kokoelma

Miesten vallasta itsenäisiksi yksilöiksi

Sääty-yhteiskunnassa naisen elämää määrittivät sääty ja perhesuhteet. Nainen oli jonkun tytär, vaimo tai leski, mutta ei oma yksilönsä. Naisille oli 1800-luvun puolivälissä vielä vähän työpaikkoja, mutta työ tarjosi vähitellen yhä useammalla kuitenkin mahdollisuuden luoda elämää itsenäisenä yksilönä.

 

Yksi paikka, joissa naisia oli töissä jo 1800-luvulla, olivat rautatiet. Erityisen työympäristön alasta teki sen miehisyys. Se poikkesi huomattavasti niistä tyypillisistä työympäristöistä, joissa naiset toimivat mm. piikoina, palvelijoina ja ompelijoina.

 

Tiedätkö, millaisissa töissä naiset aloittivat työskentelyn rautateillä? Tutustu rautateiden miehisen maailman uranuurtajanaisiin Suomen Rautatiemuseon sivuilla. Esittelyt löytyvät linkin takaa sivun yläreunasta.