Oletko koskaan huomannut tien varrella hieman alakuloisen näköistä kivistä pylvästä, joka juuri ja juuri erottuu kasvillisuuden joukosta? Jos olet, oletko miettinyt sen merkitystä?
Kyseinen kivi on ajalta ennen maantietauluja ja navigaattoreita. Kilometrin välein sijoitettu pylväs on mitannut matkaa. Nyt niiden välinen matka on hujaus. Jalkapatikassa tai hevosella oli enemmän aikaa katsella maisemia ja laskea kilometripylväitä. Hyvin varhaiset etäisyysmerkit mittasivat peninkulmia.
Tiemaisema jos mikä on aikojen saatossa muuttunut. Entinen päätie on nykyinen sivutie. Teitä on myös levennetty. Ensin pylväitä siirreltiin tien mukana, sitten ne jäivät tarpeettomiksi. Harva pylväs on enää alkuperäisellä paikallaan, mutta silti sen ikä voi olla jopa sata vuotta.
1970-luvun alusta kilometripylväistä lakattiin huolehtimasta, ja vuonna 1981 järjestelmästä luovuttiin kokonaan. Ennen niin tärkeät pylväät jatkoivat rapistumista, kasvillisuus alkoi peittää niitä, ja tienpidon koneet saattoivat antaa osumaa. Joku tietämätön on saattanut jopa siirtää kauniin esineen oman pihatiensä koristeeksi.
Kun tänä kesänä liikut teiden varsilla, yritäpä bongata kilometripylväs. Ihan joka tien varrella niitä ei ole. Jos liikut jollakin Suomen 22 museotiestä, mahdollisuudet ovat paremmat, mutta myös muiden vanhojen teiden varsilta niitä voi löytyä.
Tutkimus kilometripylväistä käynnissä
Kilometripylväitä on tutkittu hyvin vähän, eikä niiden kulttuurihistoriallinen merkitys ole aivan selvä. Tieympäristöä ei ole aina pidetty yhtä arvokkaana kuin jotain muuta kulttuurihistoriallista maisemaa. Vaikutuksensa on silläkin, että tiemaisema on hyvin ajassa kerrostunut, ja hiljaisimmillakin teillä on tärkeä merkityksensä liikkumisen mahdollistamisessa. Ne ovat siis käytössä ja sen mukaisessa huolenpidossa.
Mobiliassa on nyt kiinnostuttu kilometripylväistä, ja haluamme tehdä tarkempaa tutkimusta aiheesta. Martti Piltz on jo kirjoittanut niitä koskevan selvityksen. Seuraavaksi laadimme ohjeet siitä, kuinka näitä vanhoja kaunokaisia saa kunnostaa. Tämä vaatii yhteistyötä myös Väyläviraston, tienpitäjien ja Museoviraston kanssa. Lisäksi haluamme selvittää, missä näitä oikeastaan vielä on jäljellä.
Niin kauan kuin työn on kesken, muistathan pari asiaa. Älä ota kesäkissaa, äläkä omi kilometripylvästä omalle pihallesi. Jos haluat kunnostaa pylvästä, voit kysyä neuvoja Mobiliasta. Ja haluamme myös kuulla, missä näitä on, joten meille voi lähettää tietoja kilometripylväiden sijainnista osoitteeseen heidi.rytky@mobilia.fi
Artikkelikuva: Tämä kilometripylväs on Punkalaitumentiellä aivan kotipihani tuntumassa. Sitä ei edes huomaa, jos ei osaa etsiä. Olisi hienoa, jos kilometripylväs säilyisi osana tien tarinaa ja saisi sen varrella arvoisensa kohtelun. Kuva: Pirkko Koivula
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta