Tunti tunnin jälkeen tähysivät katseet kohti taivasta, moni luuli Vuoksen yllä lentelevää lokkia jo täksi meidän oloissamme harvinaiseksi koneeksi: eihän tiedetty paljoakaan, miltä se saapuessaan näyttäisi. Mutta kun se sitten ilmestyi näköpiiriin ei kenelläkään odottajalla varmaankaan ollut enää epäilystä siitä, että tulija oli juuri tuo odotettu. Valtava hurina täytti ilman, kun helikopteri pistetalojen sivuitse lentäen ilmestyi puitten latvojen ylitse voimalaitoksen alueelle.
Näin kuvaili Ylä-Vuoksi-lehti heinäkuussa 1955 tapahtunutta Suomen ensimmäisen helikopterin, Imatran Voima Oy:n omistaman Bell 47 D-1 OH-HIA:n vierailua Imatralla. Paikalla oli voimalaitoksen johtoa, lehdistöä ja ”satakunta nuorta ihmistä”.
Helikopteri herätti vastaavanlaista kiinnostusta vieraillessaan muualla Suomessa käyttöhistoriansa alkuaikoina. Eikä suotta, toimihan koneyksilö seitsemän vuotta Suomen ainoana helikopterina. Seuraavat pyöriväsiipiset tulivat ilma-alusrekisteriin vasta vuonna 1960.
Toisen maailmansodan jälkeen Imatran Voiman voimansiirtoverkosto kasvoi nopealla tahdilla ja tarvittiin riittävää varmistusta turvaamaan sähkön siirto Etelä- ja Keski-Suomeen.
Amerikkalaisvalmisteisen Bell 47:n ohjaamoon mahtui ohjaajan lisäksi kaksi henkilöä ja se oli omiaan suorittamaan voimalinjavalvontaa ja auttamaan huoltotöissä vikapaikoilla.
Toukokuussa 1953 ensilentonsa lentänyt OH-HIA oli ensimmäiset käyttövuotensa Imatran Voiman ja Ilmavoimien yhteiskäytössä ja sillä käynnistettiin helikopterilentäjien ja -mekaanikkojen koulutus Suomessa.
Bell 47-DI OH-HIA ilmassa 1950-luvun puolivälissä, meneillään voimajohdon määräaikaistarkastus. Kuvaaja Helge Heinonen. Imatran Voima Oy:n kokoelmat, Suomen Ilmailumuseo.
Voimalinjavalvonnan lisäksi helikopteria käytettiin Lapissa vesistötutkimuksissa uusien voimalaitosten rakentamisen yhteydessä. Sitä kokeiltiin myös metsätalous- ja pelastuslentotoiminnassa eri puolilla Suomea.
Bell 47 D-1 OH-HIA:n pölytyslaitteiden asennus. Henkilöt vasemmalta lukien: mek. Jaakko Keijonen, ltn. Orvo Helenius, lentokapt. Gundersen (ruotsalainen Östermans Aero AB:ltä) ja huoltomek. Eriksson (ruotsalainen Östermans Aero AB:ltä). Lentopölytystä suoritettiin ilmateitse Taipalsaarella, Ruokolahdella ja Puumalassa elokuussa 1959. Kuvaaja V.M. Kauhanen. Imatran Voima Oy:n kokoelmat, Suomen Ilmailumuseo.
Imatran Voima lahjoitti OH-HIA:n käyttökunnossa myöhemmän Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin marraskuussa 1976. Helikopteri on nähtävillä museon perusnäyttelyssä (II-halli).
Suomen Ilmailumuseo on julkaissut heinäkuussa 2019 Finnaan vajaa 200 kuvaa helikopterin käyttöhistorian varrelta avoimen datan periaatteella. Otokset ovat pääosin Imatran Voiman kokoelmasta ja käsittävät helikopterin eri käyttötavat tarkastuslennoista metsänhoitoon. Aineistoa on täydennetty henkilökokoelmilla ja mukana on myös otoksia yhtiön muusta ilma-aluskannasta 1950- ja 1960-luvuilla. Helpoiten aineistoon pääsee käsiksi museon omasta Finna-käyttöliittymästä.
Helikopteri on yleisön nähtävillä Suomen Ilmailumuseon perusnäyttelyssä (tilanne elokuussa 2019). Bell 47:lle leimallinen kuplaohjaamo takasi ohjaajalle ja matkustajille hyvän näkyvyyden erityyppisessä lentotyössä. Onnettomuuksien johdosta kuplaohjaamokin on uusittu käyttöhistorian varrella. Suuret varaosat toimitettiin 1950-luvulla helikopteria ylläpitäneelle Veljekset Karhumäki Oy:lle laivarahtina Teksasista. Kuva: Reino Myllymäki.
Artikkelikuva: Kiinnostunut yleisö seuraa, kun Bell 47-DI OH-HIA:a valmistellaan voimalinjan tarkastuslennolle Lestijärvellä lokakuussa 1955. Kuvaaja Rauno Pankola. Imatran Voima Oy:n kokoelmat, Suomen Ilmailumuseo.
Edit 13.8.2019: Otsikko muutettu kirjoittajan pyynnöstä. OH-HIA ei ollut ensimmäinen pyöriväsiipinen Suomen taivaalla. Ensimmäiset autogirot kävivät Suomen taivaalla jo 1930-luvulla, ja ennen OH-HIA:a kokeiltiin vastaava ruotsalaista kopteria. Kyseinen helikopteri oli kuitenkin ensimmäinen suomalaisomisteinen pyöriväsiipinen Suomen taivaalla.
Tapio Juutinen
Kirjoittaja on kokoelma-amanuenssi Suomen Ilmailumuseossa.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta