Etsi Kekkonen museosta!

tammikuu 22, 2019

Kekkos-nostalgikot ja Urkki-fanit, oletteko kuulolla? Valitsimme Trafiikki-museoiden kokoelmista kiinnostavimmat ja erikoisimmat Kekkos-aiheiset esineet.

Suomen kahdeksas tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen hoiti virkaansa yhtäjaksoisesti yli 25 vuoden ajan: vuodesta 1956 alkuvuoteen 1982. Ehkäpä siksi hänen virkakaudeltaan on jäänyt myös mittava määrä erilaisia esineitä, joista osa on otettu museoiden kokoelmiin.

Trafiikki-museoiden kokoelmiin kuuluu kattava valikoima tekniikkaan, viestintään ja liikenteeseen liittyviä esineitä, joita Kekkonen on käyttänyt tai jotka muutoin liittyvät Kekkosen valtionpäämiesvuosiin.

Kekkos(t)en autot

Presidentti Kekkoselle hankittiin uutena viisi edustusautoa, joilla hän huristeli virkavuosien varrella: Cadillac vuonna 1962, Chrysler vuonna 1963, Cadillac Fleetwood 75 Limousine vuon­na 1969, Chrysler vuonna 1972 ja vuonna 1979 jälleen Cadillac. Vuoden 1969 Cadillac Fleetwood 75 Limousine kuuluu Mobilian kokoelmiin.

 

Kuva: Mobilia

Kekkosen Cadillac Fleetwood 75 Limousinea ei ole panssaroitu, ja se poistettiin virkakäytöstä vuonna 1981. Auton on lahjoittanut Mobiliaan Tasavallan presidentin kanslia vuonna 2013. Kuva: Mobilia

Myös presidentin puolisolla oli auto: Mobilian kokoelmiin kuuluu Sylvi Kekkosen lahjaksi saama Moskvitsh Elite De Luxe 480.

Kekkosen junavaunu

Kekkosella oli virkakautensa ajan myös oma junavaunu. Salonkivaunu A 30 palveli usean presidentin virkavaununa Suomen itsenäistymisestä alkaen. Vaunu on nykyään Rautatiemuseon kokoelmissa.

A 30 -vaunun rakentaminen aloitettiin vuonna 1915, ja siitä piti tulla Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernöörin virkavaunu. Ensimmäisen maailmansodan ja Suomen itsenäistymisen vuoksi rakentaminen jäi kuitenkin kesken. Ja kun vuonna 1919 itsenäistyneen Suomen ensimmäiselle presidentille K. J. Ståhlbergille tarvittiin virkavaunua, päätettiin keskeneräinen vaunu rakentaa presidentin käyttöön.

Vaunu valmistui vuonna 1920 Pasilan konepajassa. Se maalattiin tummansiniseksi erotukseksi ruskeista vakiovaunuista. Sisustuksessa on käytetty mm. loimukoivua ja mahonkia. Sisätilat jakautuvat salonkiin sekä hytteihin, joita ovat presidentin työhuone ja makuuhytti, presidentin puolison makuuhytti sekä adjutanttien hytit ja keittiötila.

Kekkonen oli viimeinen presidentti, joka puksutteli omassa virkavaunussaan paikkakunnalta toiselle.

Kuva: Suomen Rautatiemuseo

 

Kekkosen televisio (eli näköradio)

Presidentti sai vieraiden valtojen edustajilta monenmoisia esineitä lahjaksi virkakausiensa mittaan. Yksi niistä oli televisio, joka sittemmin päätyi Radio- ja TV-museon kokoelmiin.

Kyseessä on 17 tuuman näytöllä varustettu Temp 2 -mustavalkotelevisio. Presidentti sai sen lahjaksi Neuvostoliiton johtajilta vuonna 1956.

 

Kuva: Radio ja tv-museo, Mastola

Tiesitkö muuten, että Suomen ensimmäinen väritelevisiolähetys oli Kekkosen 12. uudenvuodenpuhe vuonna 1969?

Kekkosen vene

Merimuseon kokoelmissa on Kultaranta II -niminen vene, joka palveli valtionpäämiehiämme aina Relanderista Kekkoseen. Vene valmistui vuonna 1929.

Kekkonen piti kalastuksesta, mutta Kultaranta II:ta hän ei käyttänyt ensisijaisesti harrastustarkoituksiin. Kesäasunto Kultarantaan ei nimittäin ollut 1920-luvulla siltayhteyttä, joten vieraat piti hakea Naantalista veneellä.

Siltayhteyden valmistumisen jälkeen Kultaranta II palveli Kekkosta yksinomaan retkeilykäytössä. Liekö veneretkillä olisi muutama kalakin napattu?

Kultaranta II:ssa on tilat kahden hengen miehistölle ja kymmenelle matkustajalle.

Kekkos-postimerkki

Postimuseon kokoelmiin kuuluu postimerkki, jolla juhlistettiin presidentin 60-vuotissyntymäpäivää. Postimerkki ilmestyi 3.9.1960.

Miltähän olisi tuntunut saada 60-luvulla sukulaistädiltä postikortti, jonka oikeassa yläkulmassa nököttää itse UKK?

Kuva: Postimuseo

Kekkos-postimerkin toteutti taiteilija Olavi Vepsäläinen. 

Kekkos-juhlaraha

Vuonna 1981 Kekkosen ennätyspitkän presidenttikauden kunniaksi julkaistiin 25-vuotisjuhlaraha. 50 markan kolikon kipsimalli löytyy Tekniikan museosta.

Kuva: Tekniikan museo

 

Liikkeelle, sanoi Kekkonen

Presidentti Kekkonen on päässyt Trafiikki-museoissa myös näyttelyn keulakuvaksi. Tieliikenteen erikoismuseossa Mobiliassa oli vuonna 2015 Liikkeelle, sanoi Kekkonen -näyttely, joka käsitteli Suomen tieliikenteen historiaa vuosina 1945–1975.

 

Kekkonen oli tuon aikakauden keskeinen vaikuttajahenkilö. Hänen vaikutuksensa näkyi niin teiden rakentamisessa kuin liikenneturvallisuuden kehittymisessä. Tiesitkö esimerkiksi, että yleinen maanteiden kattonopeus saatiin vasta Kekkosen uudenvuodenpuheen jälkeen vuonna 1973?

 

Näyttelyssä oli esillä yllä mainittujen autojen lisäksi lisäksi ZIS-110, jonka Neuvostoliiton korkein johto lahjoitti Kekkoselle tämän pääministerikauden aikana vuonna 1955. ZIS-110 autoja on kulkeutunut Suomeen vain kaksi. Toisen sai presidentti Paasikivi. Autot palvelivat vaihtelevalla menestyksellä aina kesään 1962 asti. Kekkosen ZIS-110 on nykyään säilytyksessä Mobilian kokoelmahotellissa.