Ilmavoimien jälleenrakennuksen ajan kuvaharvinaisuudet julki

heinäkuu 12, 2021

Suomen Ilmailumuseo tuo Finna-hakupalveluun avoimeen käyttöön noin 500 kuvaharvinaisuutta keskeltä kylmää sotaa, vuodesta 1945 aina 1970-luvun alkuun saakka. Kuvat ovat museon kuva-arkistosta ja lähtöisin eri yksityiskokoelmista sekä Ilmailu-lehden ja Valmet Lentokoneteollisuuden kuvista. Suurimmaksi osaksi kuvat ovat muiden kuin Puolustusvoimien omien kuvaajien otoksia, ja mukana on kuvia, joita ei ole nähty vielä aiemmin painetuissa julkaisuissa tai ulkoisessa verkossa.

Kylmän sodan kylmää kyytiä

Kuvien esittelemänä ajanjaksona ilmasodankäynnin luonne muuttui toisen maailmansodan jälkeen. Elettiin kylmän sodan ja joukkotuhoaseiden aikaa, jossa uhkakuva konkretisoitui korkealla lentävässä pommikoneessa. Sodan jälkeisen ajan pommikoneiden pelkoon vastaus olivat suihkuhävittäjät, ja Suomi yritti pysyä kehityksen perässä.

Aika oli Suomen ilmavoimille vaikeaa yleisen taloustilanteen, lentokieltojen ja kalustorajoitusten vuoksi. Sodanaikainen kalusto vanheni nopeasti, ja henkilöstöstä etsiydyttiin uusien työmahdollisuuksien pariin mm. kaupallisen lentoliikenteen puolelle. Ilmavoimat sai 1950-luvun alussa määrärahoja pahimman kalustopulan korjaamiseen. Vuonna 1951 ensilentonsa lensi harjoituskone Valmet Vihuri. Määrärahat eivät kuitenkaan mahdollistaneet paljoa.

Rautaesirippu molemmin puolin

Idän ja lännen välissä tasapainoillut Suomi sai vuonna 1962 Neuvostoliitosta yllättävän tarjouksen: itänaapuri tarjosi Suomelle upouusia MiG-21F-13-suihkuhävittäjiä. Nämä nostivat Suomen ilmavoimat kansainvälisen kehityksen tasolle. MiG-21-koneiden rinnalle hankittiin 1970-luvun alussa Ruotsista Saab 35 Draken -hävittäjiä, jotka toivat ilmavoimille jokasään torjuntakyvyn. Suomi olikin 1970- ja 1980-luvuilla ainutlaatuisessa tilanteessa – puolet ilmavoimien taistelukoneista tuli rautaesiripun itäpuolelta, puolet lännestä.

Rauhanajan organisoituminen

Käsiteltyyn ajanjaksoon mahtuu myös Suomen ilmavoimien uudelleenorganisointi rauhanajan kokoonpanoon. Sodanaikaisista lentorykmenteistä tuli 1950-luvulla alueellisia lennostoja. Näiden myöhemmin Hämeen, Satakunnan ja Karjalan lennostoiksi nimettyjen joukkojen päätehtävinä olivat hävittäjätorjunta, koulutuslentotoiminta sekä tiedustelu. Nykyään Lapin lennosto (ent. Hämeen lennosto) toimii Rovaniemellä, Satakunnan lennosto Pirkkalassa ja Karjalan lennosto Siilinjärven Rissalassa. Ilmavoimien esikunta ja Ilmasotakoulu sijaitsevat Tikkakoskella.

Douglas DC-3 DO-4 tuomassa ilmavoimien henkilökuntaa pois syksyn 1970 Ilmavoimien pelastautumisharjoituksesta Lemmenjoelta. Kuvassa etummaisena kapteeni Aku Miettinen. Seppo Jäppisen kokoelma, Suomen Ilmailumuseo.

Tunnistatko tilanteita tai henkilöitä?

Kuviin ovat tallentuneet eri lennostot, Kauhavalla sijainneen Ilmasotakoulun (Lentosotakoulun) lentokoulutus, lentokonehallit, lentonäytökset – ja Suomi.  Yksityisten ja pääosin muiden kuin Puolustusvoimien omien kuvaajien otoksissa on autenttisia tilanteita, joissa esiintyvät niin varusmiehet kuin kantahenkilökunta. Kuvatussa kalustossa näkyy kuluminen ja patina. Kuvakoosteessa näkyvät myös lukuisat ja kuolonuhrejakin vaatineet lento-onnettomuudet, joiden myötä Suomen ilmavoimien kalustotilanne ja turvallisuuskulttuuri oli myös ajan mediassa ruodittu aihe.

Suomen Ilmailumuseo tallentaa kaikkea suomalaista ilmailua. Museo haluaa tuoda aktiivisesti saataville ilmailutoimialan yhteiseksi ja merkitykselliseksi kokemaa kulttuuriperintöä – ja tekee sitä tällä erää ulkoisessa verkossa. Yleislisenssinä on Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -standardi, joka mahdollistaa paitsi aineiston rajoituksettoman käytön, myös muunneltavuuden erityyppisiin käyttötarkoituksiin. Tekijänoikeuksien tai henkilötietojen rajoitettua joissakin objekteissa jälleenkäyttöä voi käyttöoikeutta linjaava lisenssi olla joissakin tapauksissa kuitenkin tiukempi. Vaatimuksena niin kaupallisen kuin ei-kaupallisen jatkokäytön kohdalla pysyy vaatimus tiedossa olevan kuvaajan tai kuvaamon, kokoelman sekä museon mainitsemisesta julkaisun yhteydessä.

Kulttuuriaineistojen ylläpito on yhteinen tehtävä, johon myös vapaaehtoiset voivat osallistua – jopa etäyhteydellä. Nyt julkaistaviin materiaaleihin kaivataan yleisöltä lisätietoja liittyen otosten ajoituksiin, kuvauspaikkoihin sekä kuvissa oleviin henkilöihin. Tietoja voi välittää museolle Finnan käyttöliittymästä käsin painamalla Ota yhteyttä -painiketta, jolloin avautuu palautelomake.

Lue lisää Ilmailumuseon tiedotteesta.

Julkaistuja kuvia pääsee tarkastelemaan suoraan Finna-linkistä.

Artikkelikuva: Lentoteknillisen aliupseerikurssin 2/53 aselinja Messerschmitt Bf 109 G-2 MT-452:n päällä Kauhavalla marraskuussa 1953. Edessä seisomassa Harri Grönstrand, muut henkilöt tuntemattomia. Sodanaikaisen hävittäjän päätyminen Lentosotakoulun opetusvälineeksi luultavasti pelasti koneen romutukselta jälkipolville. Nykyisin kone on nähtävillä muistomerkkinä Utin varuskunnassa. Harri Grönstrandin kokoelma, Suomen Ilmailumuseo.

Lisätietoja:

Tapio Juutinen
Amanuenssi (Valokuva- ja tietoaineistot)
GSM. +358 44 739 1081
tapio.juutinen@ilmailumuseo.fi

Tapio Juutinen

Amanuenssi Suomen Ilmailumuseossa.