Junamatkustamisen muutos kuvien kertomana

helmikuu 17, 2021

Junamatkustaminen on 1900-luvun aikana käynyt läpi monia muutoksia.

Höyryveturit ovat vaihtuneet sähköjuniin, tupakan savu on kadonnut matkustamoista, liikennepaikkoja on lakkautettu ja kolmas matkustusluokka on pudonnut pois. Mitä muutoksesta kertovat Valtionrautateiden valokuvaajien otokset?

Kuvat kertovat menneestä

Suomen Rautatiemuseon, Forum Marinumin ja Suomen Ilmailumuseon Matkustamisen muutos -yhteishankkeessa on lähestytty matkustamista matkustajan näkökulmasta. Avaimia menneisyyden matkustuskokemukseen ovat olleet vanhat matkaliput, ruokalistat ja valokuvat.

Junamatkailun muutos piirtyy Valtionrautateiden (myöhemmin VR:n) valokuvaajien otoksista, jotka esittävät rautatieliikenteen merkkihetkiä ja arkisia tilanteita. Matkustamisen lisäksi on valokuvattu raideliikenteen henkilökuntaa töissään ja kunkin ajan uusinta tekniikkaa. Igor Ahvenlahden, Soile Laaksosen ja muiden valokuvaajien otokset eivät kerro pelkästään Valtionrautateistä ja junamatkailusta, vaan yhteiskunnasta, jota kiskot halkovat ja yleisestä ajankuvasta.

Kertoessaan muutoksesta kuva kertoo myös muuttumattomuudesta. Mainoskuvissa näytettiin 1960-luvulla yhtä iloisia ihmisiä kuin 2020-luvulla ja 1970-luvun kuvissa näkyvät makuuvaunut ovat yhä tuttuja 2020-luvun Lapin matkoilta. Matkaliputta ei ole koskaan sopinut matkustaa, vaikka matkalipun ja niiden tarkastajien ulkomuoto onkin muuttunut.

Vuonna 1968 toisen luokan vaunussa näytti tapahtuvan kaikenlaista. Tupakka palaa, vaikka oven päällä oleva kyltti kieltää tupakoinnin. Ehkä mainoskuvaa ei alun perin tarkoitettu suurennuslasin kanssa katsottavaksi. Kuva: Igor Ahvenlahti.

Kuka kelpaa kuvattavaksi?

Valokuvaajat tallettavat otoksiinsa tietäen ja tietämättään omia ja ympäristönsä arvoja. Vuosien mittaan on muuttunut se, mitä ja keitä on kuvattu eli se, mikä on ollut tarpeeksi merkittävää kuvattavaksi. Arvojen lisäksi kuvausvälineiden ja -taidon yleistyminen on myös laajentanut kuvattavien skaalaa.

Erityisen selvästi arvostukset tulevat ilmi mainoksia varten otetuista valokuvista. Tämän päivän mainostaja esimerkiksi voisi harkita kahteen kertaan, esittääkö mainoksissa tupakointia ja kaljapulloja. Valtionrautateiden mainoskuvaajat kuvasivat 1960-, 70- ja 80-luvuilla lähinnä perheitä ja pariskuntia.

Valintoihin vaikuttaa mainonnan kohderyhmä, mutta todennäköisesti 1960-luvulla ei kiinnitetty huomiota ihmisten moninaisuuteen samalla tavalla kuin 2020-luvulla.

Vatsa täyttyi mukavasti ravintolavaunussa vuonna 1980. Kuva: O. Lehtonen.

Matkustaminen valokuvien takana

Mainostustarkoitukseen otetut valokuvat esittävät aina ihanteellisia tilanteita. Lavastetut ja tarkoin harkitut kuvat kertovat vain rajallisesti arkisesta junamatkustamisesta eikä valokuvia voi ottaa nostalgisina todistuksina menneistä hyvistä ajoista.

Maanantaiaamujen työmatkat, tunnelmat myöhässä olevasta junasta tai tarkastusmaksuja matkaliputtomille matkustajille kirjoittavat tarkastajat ovat harvemmin päässeet valokuvaajien filmeille, minkä vuoksi menneisyys on löydettävä mainoskuvista.

Trubaduuri junavaunussa vuoden 1968 mainoskuvassa ei välttämättä tarkoita, että 1960-luvun lopulla liikennevälineissä olisi ollut elävää musiikkia sen enempää kuin muulloinkaan, mutta kieltämättä se sopiikuvaan, minkälaisena nykyään 1960-luku ajatellaan.

Kanssamatkustajia voi ilahduttaa näinkin. Valtionrautateiden mainoskuva vuodelta 1968. Kuva: Igor
Ahvenlahti.

Pienestä teennäisyydestä huolimatta mainosvalokuvat ovat tärkeitä menneisyyden kartoittamisen välineitä. Tarkoitushakuisuudessaan ne aina vangitsevat jotain aikansa hengestä ja ihanteista.

Matkustamisen muutos -yhteishankkeessa on jo yksistään Suomen Rautatiemuseossa luetteloitu satoja valokuvia, matkalippuja ja ruokalistoja. Näistä osa löytyy Suomen Rautatiemuseon Finna-palvelusta.

Lauri Mäkinen, Suomen Rautatiemuseo