Suomen Rautatiemuseolla käynnistyi keväällä 2021 Kansalaistiedettä rautatieharrastajille -hanke, jossa rautatiehistoriasta kiinnostuneet vapaaehtoiset ovat päässeet mukaan museon projekteihin. Lokakuussa päättyvän hankkeen avulla on haluttu syventää vuorovaikutusta erilaisten yleisöjen kanssa ja lisätä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi museon kokoelmien ja näyttelyjen sisältöihin.
Mutta mitä onkaan kansalaistiede ja miten se liittyy museotyöhön?
Kansalaistiede on useimmiten arkeologian ja luonnontieteiden parissa kuultu termi, jolla yleensä viitataan osin tai kokonaan ei-ammattitutkijoiden tekemään tutkimukseen. Kansalaistiede on avointa, ja sen tekemiseen voi osallistua kuka tahansa. Kaikki toimijat ja heidän tietonsa ovat tutkimuksen lähtökohtina yhtä arvokkaita, eikä osallistujilta edellytetä tiettyä pätevyyttä tai institutionaalista asemaa. Kansalaistieteessä hyödynnetään usein joukkoistamista, jossa tehtävän suorittaminen annetaan avoimen kutsun avulla ennalta määrittelemättömälle vapaaehtoisten joukolle.
Suomen Rautatiemuseolle kansalaistiede on tarjonnut uusia tapoja syventää etenkin museon digitaalista yleisösuhdetta. Koska kansalaistutkimus tapahtuu yleensä kokonaan tai osittain verkossa, on hanke sopinut varsin luontevasti korona-aikana kaikille tutuksi tulleen etätyöskentelyn henkeen. Digitaalisten kanavien kautta toteutetuilla projekteilla on voitu tavoittaa uusia kohderyhmiä sekä luoda vuorovaikutusta ja osallistumisen tapoja ilman fyysistä läsnäoloa museolla. Hankkeessa on osallistettu eri puolilla Suomea asuvia vapaaehtoisia esimerkiksi nykydokumentointiin ja valokuvaamiseen sekä itsenäiseen tutkimuksentekoon ja tiedonhakuun.
Finnan aineistot kansalaistieteen kokeiluna
Osana hanketta toteutettiin kokeilu, jossa vapaaehtoiset tutkivat Suomen Rautatiemuseon Finna-hakupalvelun (rautatiemuseo.finna.fi) kokoelmatietoja ja auttoivat esimerkiksi kuvan ajoittamisessa tai muiden puuttuvien tietojen täydentämisessä. Museon kuvakokoelmassa on arviolta 150 000 valokuvaa, ja suurin osa museon digitoiduista ja luetteloiduista kuvista julkaistaan hakupalvelu Finnassa. Valtaisan kuvamäärän joukosta löytyy toisinaan myös kuvia, joiden tiedoissa on puutteita tai virheitä, tai joiden tietoja on hävinnyt ajan saatossa ennen museolle päätymistä.
Rautatieharrastajien perehtyneisyys ja intohimoinen suhtautuminen omaan erikoisalaansa näkyi museolle kesän 2021 aikana saapuneessa kommenttitulvassa. Kansalaistutkijoilta saatu lisäinformaatio oli pikkutarkkaa, asiantuntevaa ja huolellisesti perusteltua, eivätkä edes kuvien pienimmätkään yksityiskohdat jääneet alan harrastajilta huomaamatta. Hämmästyttävän tarkkoja huomioita saatiin erityisesti vuosilukuja, paikkakuntia, henkilöitä ja rautatiekalustoa koskeviin kuvatietoihin.
– Kansalaistutkijan palautetta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.
– Kansalaistutkijan palautetta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.
Kaikki saatu palaute käsiteltiin, ja tallennettiin museon järjestelmiin. Kokeilu osoitti, miten alan harrastajien tiedolla voidaan täydentää museon asiantuntijoiden tietoa, kun yhdessä tekemiselle löydetään sopivia väyliä. Projektista saadun palautteen mukaan itsenäinen tutkimus oli vapaaehtoisille mielekästä työtä, jossa omaa osaamista oli mahdollista tuoda hyvin esiin. Toisaalta projektille annettu reilun kuukauden mittainen kommentointiaika osoittautui liian lyhyeksi ajaksi perehtyä laajemmin kuvien historiaan, joten jatkoa ajatellen vastaavanlaiselle tutkimukselle onkin hyvä varata enemmän aikaa.
Museoiden digitoidut aineistot tarjoavat myös tulevaisuudessa lukemattomia erilaisia tapoja toteuttaa kansalaistiedettä. Lisäämällä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa museon toimintaan, voidaan nostaa esiin uusia näkökulmia historiasta ja kanavoida alan harrastajien valtavaa potentiaalia tiedontuottajina ja tutkimuksentekijöinä yhteistyöhön, joka innostaa ja hyödyttää kaikkia osapuolia.
Artikkelikuva:
”Veturi on Vaasan radalle (Tampere-Haapamäki-Seinäjoki-Vaasa) hankittu C5-sarjan veturi. Kuva on vanhempi kuin 1909, sillä tämän Yrösjoen viaduktin korvaava uusi ratalinjaus otettiin käyttöön tuona vuonna. Myös C5-veturit siirrettiin rataosalta muualle hyvin pian, joten olisiko kuva peräti 1880- tai 1890-luvulta?”
– Kansalaistutkijan palautetta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta