”Minä nukahdin hallien varjoon, unen kerosiinin katkuisen näin…”
Näin lauletaan Edu Kettusen vuonna 1986 julkaistussa Lentäjän poika -laulussa. Mutta mitä kerosiini oikeastaan on ja miksi sitä käytetään lentokoneissa bensiinin sijaan?
Kerosiinilla tarkoitetaan oikeastaan lentopetrolia. Sitä käytetään turbiinimoottoreilla varustetuissa lentokoneissa sekä korkeapuristeisissa mäntämoottoreissa, jotka on konvertoitu diesel-moottoreista.
Ensimmäinen syy lentopetrolin käyttöön on se, että se soveltuu hyvin kaasuturbiinimoottorien polttoaineeksi. Se ei ole läheskään niin haihtuvaa kuin bensiini eikä myöskään yhtä räjähdysherkkää. Petroli kestää hyvin puristusta, mikä on turbiinimoottorin toiminnan kannalta sangen olennainen seikka. Lisäksi se kyetään tislaamaan erittäin puhtaaksi, jolloin siitä saadaan poistetuksi saastuttavia elementtejä. Petroli on myös edullisempaa kuin bensiini, ja se voitelee paremmin.
Lentopetrolin suurin hyöty on se, että se on lähes vedetöntä, minkä takia se ei höyrysty ja räjähdä. Siksi sillä tankatuilla koneilla voidaan lentää hyvin laajasti eri koskeuksissa merenpinnan tasosta stratosfääriin. Lentopetroli kestää voimakkaat ilmanpaineen ja lämpötilan vaihtelut: kone saatetaan tankata Aasiassa 40 asteen lämpötilassa, ja ennen sen laskeutumista Helsinkiin sen lämpötila on laskenut jopa lähelle -70 astetta. Vastaavissa olosuhteissa bensiini joko höyrystyisi räjähdysherkäksi tai jäätyisi.
Petrolia käytetään lentokoneiden lisäksi jonkin verran joissakin kaasuturbiineissa. Turbiineita on kokeiltu mm. laivoissa, autoissa, junissa ja panssarivaunuissa. Kaasuturbiineita käytetään myös kaasun- ja öljynpumppauksessa, varavoimageneraattoreina yms.
Ilmailualalla kerosiini-sanan on käytännössä korvannut lentopetroli-nimitys. Onneksi kerosiini jää elämään suosikkilaulun lyriikoihin ja sen päähenkilön uniin.
Aloitko hyräillä Lentäjän poikaa juttua lukiessasi? Haluatko päästä klassikkolaulun tunnelmaan? Tule Suomen Ilmailumuseoon!
Museo sijaitsee aivan Helsinki-Vantaan lentokentän vieressä, joten pääset myös bongailemaan käytössä olevia lentokoneita ja fiilistelemään ilmailun estetiikkaa. Klikkaa museon sivuille.
Kielikulma-juttusarjassa pohdiskelemme tekniikan, viestinnän ja liikenteen alojen termejä ja niiden merkityksiä ja käyttöä arjessa.
Jutussa asiantuntijana on toiminut Ilmailumuseon museomekaanikkoa Antti Laukkasta.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta