Keulakuva johtaa laivaa

tammikuu 15, 2019

Keulakuva-sana on nykyihmiselle tuttu ennen kaikkea kuvallisessa merkityksessään. Sanalla tarkoitetaan näkyvää johtohahmoa, ja monesti puhutaan esimerkiksi puolueen tai mainoskampanjan keulakuvista (kielitoimistonsanakirja.fi).

Mutta tiedätkö, miltä konkreettinen keulakuva näyttää?

Keulakuva ei suinkaan tarkoita laivan keulasta otettua kuvaa, vaan kolmiulotteista veistosta, joka sijaitsee keulassa ja joka oli yksi osa laivan koristelua. Keulakuvat olivat yleisiä 1800-luvulle saakka, ja niitä on ollut lähes kaikissa alustyypeissä. Niistä on käytetty myös nimitystä kaljuunakuva.

 

Hämärä näyttelytila, jossa roikkuu laivan keulakuva ja hylyn osia. Seinälle heijastettu miekan kahvan ha hylyn 3D-mallinnos.
St. Nikolain keulakuva Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä. Uponneen aluksen hylystä nostettu keulakuva esittää antiikin tyyliseen asuun puettua naista. Värifragmentteja ei tammisessa veistoksessa ole säilynyt. Laivan rakentamisen ja keulakuvan veistämisen aikaan 1700-luvun lopulla antiikin esikuvien jäljittely, klassisismi, oli johtava suuntaus taiteessa. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Keulakuvat saattoivat esittää esimerkiksi eläin- tai ihmishahmoa. Suurin osa nykypäivään saakka säilyneistä keulakuvista on 1800-luvulta, jolloin kuva-aiheiden kirjo oli hyvin runsas. Heraldisten ja mytologisten aiheiden ohella keuloissa näkyi astetta arkisempia hahmoja, kuten laivanvarustajan vaimoja, lapsia tai poliitikkoja.

Keulakuvia Forum Marinumissa Turussa. Kuva: Forum Marinum

Ihastu keulakuviin Forum Marinumissa ja Suomen merimuseossa

Keulakuvia on esillä Turussa Forum Marinumissa Töissä merellä -päänäyttelyssä sekä Kotkassa Suomen merimuseon Pohjantähti, Etelän risti -näyttelyssä ja Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä.


Kielikulma-juttusarjassa pohdiskelemme tekniikan, viestinnän ja liikenteen alojen termejä ja niiden merkityksiä ja käyttöä arjessa. Sarjassa kerrotaan muun muassa kurssin ja purjeiden reivaamisesta ja siitä mitä luotsi luotsaa.

Tässä jutussa on käytetty lähteenä seuraavaa teosta: Aartomaa, Johanna & Kunttu, Timo-Tapani: Laiva on lastattu tiedolla. Vanhat alukset historian lähteinä. Nautica Fennica, Suomen Merimuseo. Laiva on lastattu tiedolla -kirja on saatavilla Trafiikin verkkokaupasta.