Suomen legendaarisimpiin artisteihin lukeutuva J. Karjalainen varoittelee toiseksi uusimman Et ole yksin -levynsä Kreosoottii-kappaleessa rautatien tuoksun vaaroista. Se voi sekoittaa pään samalla tavalla kuin rakkaus:
Tuoksu rautatien, se on kreosoottii, myrkyllistä hengittää. Kaikki rakkaus, se on ihan murhaa, se vain sekoittaa sun pään.
Moni varmaan pystyy palauttamaan mieleensä rautateiden tuoksun, vaikka nykyään ratapölkyt ovatkin tyypillisemmin betonia. Tiesitkö, että tuoksun aiheuttaa kreosootti, jolla puiset ratapölkyt on aiemmin kyllästetty?
Kreosootti (toiselta nimeltään kreosiitti) on kivihiilipikeä, jota on käytetty ratapölkkyjen lisäksi suojaamaan mm. puisia puhelinpylväitä ja aidoituksia.
Vaikka tuoksu tuonee mieleen useimmille miellyttäviä muistoja, aine on itsessään ympäristölle myrkyllistä ja terveydelle vaarallista sisältämiensä PAH-yhdisteiden vuoksi. Vuodesta 2003 alkaen sen käyttöä onkin rajoitettu, ja nykyään sitä saa hyödyntää ainoastaan ammattikäytössä mm. teollisuudessa.
Vaikka olisit nuuhkinut rautateiden tuoksua, terveydestään ei kannata olla huolissaan: kreosootin pitoisuudet ovat olleet ratapölkyissä alhaisia. Ympäristölle kreosootti ei ole kuitenkaan hyväksi, ja se lienee osasyy siihen, että nykyään niilläkin rataosuuksilla, joilla ratapölkyt ovat puuta, käytetään kyllästeenä myrkyttömiä aineita.
Artikkelikuvassa erilaisia betoni- ja puupölkkyratoja Suomen Rautatiemuseon pihalla. Kuva: Suomen Rautatiemuseo
Palaa tuoksumuistoihin Rautatiemuseossa
Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä pääsee palauttamaan mieleensä, miltä rautatiet aiemmin tuoksuivatkaan. Monille asiakkaille tuoksu tuo mieleen muistoja lapsuudesta.
Häivähdyksen kreosootin tuoksusta voi aistia näyttelyhalleissa sekä kesäaikaan pihalla museon kääntöpöydän ympärillä, jossa voi tutustua radan rakenteen osiin, kuten erilaisiin kiskoihin ja pölkkyihin.
Tervetuloa fiilistelemään perinnejunia ja lapsuusmuistoja esimerkiksi Pienoisjunatreffeille 18.5.2019! Lue lisää.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta