Mies poimii kirjaimia puisesta laatikosta metalliseen ladontahakaan. Lähikuva.

Kirjapainoalan perinne elää Päivälehden museon Painokellarissa

maaliskuu 11, 2020

Käsinladonnan SM-kisoissa pelivälineinä ovat museoesineet, joita on käytetty vuosikymmenten ajan sanomalehtien ja kirjojen valmistamisessa. Kilpailu on samalla Päivälehden museon teemapäivä, joka kerää yhteen vanhoja painoalan ammattilaisia ympäri Suomea.

Mitä tarkoittavat ooli, tenakkeli ja uksaaminen? Ne ovat perinteisen kirjapainotyön ammattikieltä. Sanat ovat tuttuja enää vain harvoille, sillä niitä on käytetty silloin, kun kirjat ja lehdet vielä ladottiin ja painettiin käsityönä niin sanotulla kohopainotekniikalla.

Kirjapainotyötä on tehnyt menneinä vuosikymmeninä iso joukko erilaisia ammattilaisia, jotka ovat latoneet tekstiä, valmistaneet kuvalaattoja ja käyttäneet painokoneita.

Näitä taitoja pääsee esittelemään käsinladonnan suomenmestaruuskisoissa, joita on järjestetty Helsingissä Päivälehden museossa vuodesta 2007 alkaen, jolloin museon kirjapainoalasta kertova Painokellari avattiin.

SM-kisat ovat vakavasta nimestään huolimatta leikkimielinen kilpailu ja samalla teemapäivä, joka kerää yhteen kirjapainoalan vanhoja ja myös nuorempia ammattilaisia.

Kisojen ”urheiluvälineet” löytyvät museon kokoelmista: suuri osa Painokellarin esineistä on edelleen toimintakuntoisia – jos niitä vain osaa käyttää. Ja alan vanhat konkarit jos ketkä osaavat!

4. maaliskuuta 2020 järjestetyissä kisoissa käytössä olivat latomossa tuiki tärkeät metalliset irtokirjakkeet, joita ladottiin aakkosjärjestykseen ensimmäisessä kilpailutehtävässä. Taidokas latoja ei jää tutkimaan, mikä kirjake mistäkin lokerosta löytyy, vaan oikea kirjain on opittu noukkimaan oikeasta lokerosta ulkomuistista.

Kirjakkeista ladotaan sanoja, lauseita ja kokonaisia lehden sivuja. Kuva: Ida Pimenoff

Tehtävissä punnitaan taidot ja tietämys

Käsinladonnan SM-kisoissa kilpailijat saivat ratkottavakseen kuusi tehtävää, joissa latojan taidot ja tietämys olivat avuksi. Tehtävissä mitattiin muun muassa kirjainten pistekoon tuntemusta: timantti ja nonparelli ovat perinteiset fontin koon nimitykset, mutta kumpi on suurempi? Nykyisissäkin tekstinkäsittelyohjelmissa yleisesti käytetty pistekoko 12 on muuten nimeltään cicero.

Koukeroiset fraktuurakirjaimet aiheuttivat päänvaivaa myös kirjainten ja fonttien ammattilaisille. Yksi kisan tehtävistä oli versaalin fraktuurakirjaimen tunnistaminen: esimerkiksi U ja A näyttävät fraktuuralla kovin samanlaisilta…

Mustapaitainen mies istuu nyrkki suun edessä keskittyneenä latojan pöydän ääressä.
Tapio Värjölä keskittyneenä latojan pöydän ääressä. Kuva: Ida Pimenoff

Suomenmestaruuden voitti tänä vuonna Tapio Värjölä. Tapahtumassa jaettiin tämän lisäksi maailmanmestarin arvo uksauksessa.  Kyseessä ei ole taito- vaan tuurilaji: uksaus on nopan heittoa muistuttavaa pienten metallisten ladontapalojen heittoa, jolla latomoissa on ratkaistu muun muassa se, kuka jää illalla ylitöihin. Kaikille läsnäolijoille avoimen uksauskilpailun voitti Päivälehden museon tuottaja Päivi Lehtovirta.

Käsinladonnan perinne jatkuu taiteen kentällä

Vaikka käsinlatojan ammatti on kadonnut, perinne elää yhä. Perinteisen kirjapainoalan osaaminen siirtyy nykyisin taiteentekijöille: Painokellarissa ovat viime kuukausina työskennelleet runoilijat ja kuvataiteilijat, jotka hyödyntävät käsinladontaa ja kohopainotekniikkaa omissa teoksissaan. Lotta Nevanperä, Juha Rautio ja Aleksi Martikainen ovat päässeet museolla Painokellarin mestareiden oppiin. He pitävät yllä kirjapainoalan perinnettä latomalla vanhoilla kirjakkeilla visuaalista runoutta ja kollaasitaidetta.

Kirjapainoalan termit haltuun

Jos jäit miettimään kirjapainoalan termejä, niin tässä niiden selitykset.

 

Ooli on pieni terävä naskali, jolla iskemällä voidaan irrottaa väärä kirjain tai rivi tekstiladelmasta.

 

Tenakkeli taas näyttää pieneltä nuottitelineeltä, johon latoja laittaa työn alla olevan käsikirjoituksen esiin työpöydälleen.

 

Uksaaminen tulikin jo esiteltyä: uksaus on pienten metallisten ladontapalojen heittoa, jolla latomoissa on ratkaistu mm. se, kuka joutuu jäämään ylitöihin.

Artikkelikuvassa Sakari Männistö järjestää tekstiä metalliseen latomahakaan. Kuva: Ida Pimenoff

Aikku Meura

Kirjoittaja on Päivälehden museon palvelukoordinaattori, jonka haaveena on kilpailla käsinladonnan SM-kisoissa vuonna 2021.