Matkailuruokailun vuosikymmenet

maaliskuu 24, 2021

Muistatko vielä lapsuutesi risteilymatkan buffet-ruokailun? Entä mitä tarjottiin ensimmäisellä lentomatkallasi? Tiedätkö mikä on ravintolavaunun suosituin annos?

Suomen Rautatiemuseo, Forum Marinum ja Suomen Ilmailumuseo julkaisivat yhdessä matkustamisen muutosta käsitteleviä aineistoja Finna-hakupalveluun. Aineistoista koostettiin paketteja opetuskäyttöön Finna Luokkahuoneeseen. Yksi paketeista on omistettu matkaruokailulle. Aineistojen avulla voi tarkastella ruokaa, ruokailun tiloja ja niihin liittyviä tapoja eri aikoina. Samalla voi pohtia omia matkaruokailuun liittyviä kokemuksia ja valintoja.

Kolmen museon kokoelmista löytyy vaikuttava kattaus valokuvia, ruokalistoja ja astioita jotka kertovat matkaruokailun muuttumisesta 1900-luvun kuluessa. Matka-aikojen lyhentyessä ruokailu matkan aikana on muuttunut välttämättömyydestä enemmänkin tavaksi viettää aikaa. Elintason nousu, vapaa-ajan matkailun kasvu ja ruokakulttuurin muutokset näkyvät matkaruokailussa. Voipaperiin käärityt eväsvoileivät ovat vaihtuneet runsaaseen valikoimaan, jossa erilaiset mieltymykset ja ruokavaliot on huomioitu.

Ruokailu terminaaleissa ja asemilla

Matkan alkua odotellessa on hyvä joko ostaa eväitä matkalle tai ruokailla aseman tai terminaalin ravintolassa. 1930-luvulta lähtien useimmat matkustajille suunnatut ravintolapalvelut tuotti Matkaravinto Oy.

Erilaisille matkustajaryhmille oli tarjolla erilaisia ravintolapalveluja. Arvokkuutta henkivät ensimmäisen ja toisen luokan asemaravintolat valkoisine pöytäliinoineen kuuluivat isoimpien rautatieasemien palveluihin. Asemilla oli myös vaatimattomampia kolmannen luokan ravintoloita, joissa matkustajat saattoivat nauttia nopean kupillisen kahvia tai lämmittävää lihalientä. Vuosikymmenien ajan asemaravintoloiden suosituin
tuote olivat voileivät, joita ostettiin junaan mukaan. Nykyään arvokkaat asemaravintolat ovat vaihtuneet matkakeskusten pikaruokaravintoloihin.

Viipurin asemaravintola 1920-luvulla. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

Matkaruokailua eri kulkuvälineissä

Ruotsinlaivojen notkuvat noutopöydät ovat jääneet monelle suomalaiselle mieleen lapsuuden risteilymatkoilta. Laivan buffetissa matkailija saattoi kokeilla eksoottisempiakin herkkuja, kuten äyriäisiä, erikoisia hedelmiä ja jälkiruokia, joita kotikulmilta ei saanut. Buffet-tyylinen ruokailu juontaa juurensa jo höyrylaivakaudelle. Laivojen perinteinen voileipäpöytä laajeni vähitellen yhä useampia ruokalajeja sisältäväksi buffetiksi, joka on säilyttänyt suosionsa näihin päiviin asti.

Silja Europan buffet-pöytä. Kuva: Thomas Wilman. Forum Marinum.

1980-luvun tv-kokki Jaakko Kolmonen ohjeisti kansaa oikeanlaiseen syömiseen laivan seisovasta pöydästä. Tärkeää oli koostaa lautaselle toisiinsa sopivia yhdistelmiä ja ottaa ruokaa vain sopiva määrä, ei liikaa. Tässä Kokki Kolmonen oli aikaansa edellä, sillä nykyisin buffettien ruokahävikistä puhutaan paljon.

Lentomatkailun alkuaikoina lentäminen oli luksusta, johon oli mahdollisuus vain harvoilla. Tarjoilu suomalaisissa lentokoneissa alkoi 1940-luvulla, kun Aero (nyk. Finnair) palkkasi ensimmäiset lentoemännät. Koneiden varustelun ja pula-ajankin takia tarjoilut olivat aluksi vaatimattomia. 1950-luvulle tultaessa uudet konetyypit mahdollistivat laajemman tarjoilun. Matka-aikojen lyhentyessä ja matkustajamäärien kasvaessa ateriointi yksinkertaistui ja tarjoiluvaunut otettiin käyttöön helpottamaan tarjoilua. Nykyään lentokoneruoka on valmistettu ja pakattu etukäteen tehokkaasti toimivissa suurkeittiöissä. Lentoyhtiöiden välisessä hintakilpailussa lipun hintaan kuuluvaa tarjoilua on karsittu, varsinkin lyhyillä lennoilla. Aterioissa ja myös niiden esillepanossa on eroja riippuen lentoreitistä ja matkustusluokasta.

Ruoka- ja juomatarjoilua lentokoneessa 1970-luvulla. Kuva: Pressfoto. Suomen Ilmailumuseo.

Lentokoneen tarjoilussakin näkyvät aikakauden trendit. 1980-luvulla kasvisten määrä lisääntyi suomalaisissa ruokapöydissä.

Finnairin bisnesluokan kylmä välipala 1984. Kuva: Finnair Oyj. Suomen Ilmailumuseo.

Ravintolavaunut ovat yli sadan vuoden ajan olleet tärkeä osa junamatkailua. Valkoiset pöytäliinat ja posliiniastiat ovat vaihtuneet itsepalveluravintolavaunujen kertakäyttöastioihin. 1960-luvulla junissa yleistyivät myyntikärryt, joista voi ostaa kevyempää evästä.

Junamatkustajia kahvilavaunussa vuonna 1956. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

Lihapullat ja perunamuusi on pitkään pysytellyt ravintolavaunujen suosituimpana ruoka-annoksena

Sibelius-junan ravintolavaunun lihapulla-annos. Kuva: Iiro Niemi. Suomen Rautatiemuseo.

 

Astiat

Kun kulkuvälineissä tarjoillaan ruokaa, ovat astiat usein olleet varta vasten tähän käyttötarkoitukseen suunniteltuja yksittäisiä esineitä tai kokonaisia astiastoja. Usein astiat oli varustettu yksittäisen kulkuvälineen tai sitä liikennöineen yhtiön tunnuksella. Posliiniastiastot ja pöytähopeat ovat vuosien
mittaan vaihtuneet kevyisiin muovi- tai kertakäyttöastioihin.

 

Stockholms Rederi AB Svean tunnuksella varustettu hammastikkujen pidin. Kuva: Jorma Kontio. Forum Marinum.

 

Viking Linen Ville Viikinki-muki. Kuva: Jorma Kontio. Forum Marinum.

Ruokalistat

Ruokalistojen avulla voi tarkastella yksityiskohtaisesti, mitä ennen on matkustaessa syöty. Ruokalistat kertovat kuitenkin muutakin, jos niitä tutkii tarkasti. Niistä voi havaita, mitä ruoka-aineita pidettiin arvossa ja mitkä olivat aikakauden ruokatrendit. Ruokalistoja tutkimalla voi myös miettiä minkälaisia mielikuvia kuvitus pyrkii luomaan esimerkiksi luksuksesta ja suomalaisuudesta.

Eri matkustajaryhmille tarjottiin erilaisia ruokia. Finnairin ensilennolla Singaporeen vuonna 1985 oli tarjolla kaviaaria ja poronfileetä.

Oriveden kolmannen luokan asemaravintolassa oli 1920-luvulla myynnissä erilaisia lihavoileipiä ja –piirakoita, viiliä ja pilsneriä. Asemaravintolan listalta löytyy myös matkaruokailun pitkäaikainen klassikko, muna-anjovisvoileipä.

Matkaravinto Oy:n asemaravintola Helsingin päärautatieasemalla tarjoili 1970-luvulla muun muassa venäläistä silliä ja karjalanpaistia.

Kouvolan aseman Ravintola Grillari tarjoili 1970-luvun suosikkeja, kappelileipää ja kalifornianleikettä. Vuonna 1978 pizzakin oli jo löytänyt tiensä Kouvolaan.

Asemaravintola Grillarin ruokalista vuodelta 1978. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

Matkustamisen muutos-aineistopaketteihin voit tutustua täällä:

Elina Holopainen, Suomen Rautatiemuseo