Laivan komentosillalta kuvattu merinäkymä. Kuvassa näkyy tiilenpunaista laivan kantta ja laivan nostureita keulan suuntaan kuvattuna.

Merimieselämän arki on karanteenia ja etävanhemmuutta

marraskuu 25, 2020

Tuntuuko, ettet pääse töistä eroon työpisteen sijaitessa kotona? Kaatuvatko seinät? Kyllästyttävätkö etäkokoukset? Korona-ajan haasteisiin voi löytyä vertaistukea yllättävästä paikasta: merenkulkijoiden arjesta. Merellä työ ja vapaa-aika sekoittuvat ja yhteydenpito on etävälineiden varassa.

Sosiaalinen etäisyys on hyvinkin tuttua merenkulkijoille, jotka ovat töissä ollessaan erossa muusta yhteiskunnasta pitkiä aikoja.

Yhdessä merenkulkijasuvussa isoisä on ollut merellä pisimmillään 2,5 vuotta yhtäkestoisesti. Isän pisin työjakso oli 14 kuukautta, kun taas suvun kolmas merenkulkija on nuorena tehnyt pisimmillään 7 kuukauden työjakson.

Nykyään suomalaisen merenkulkijan tyypillinen laivalla olo kestää yhdestä viikosta kuuteen viikkoon liikenteestä ja laivasta riippuen. Kotona ollaan saman verran.

Työjaksojen, törnien, kesto on lyhentynyt samalla kun työtahti on kiristynyt. Merimatkat ovat nopeutuneet ja satama-ajat typistyneet. Kolmen sukupolven aikana koko yhteiskunnassa ovat toisaalta myös lisääntyneet työntekijöiden vapaa-aika ja lainsäädännön turvaamat lomat.

Heijastintakkiin ja sinisiin työhousuihin pukeutunut mies seisoo selin kameraan ja katsoo keulapakan luukusta öiseen satamaan.
Kansikorjausmies odottaa laivan käyntiä Maarianhaminan Länsisatamassa aamuneljältä huhtikuussa 2006. Kuva: Johanna Aartomaa, Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museoviraston kuvakokoelmat.

Kun työ ja vapaa ovat samassa paikassa

Arki laivalla jaksottuu työhön ja vapaa-aikaan. Osaa tehtävistä hoidetaan vuoroissa ympäri vuorokauden ja osaa vain päiväsaikaan. Yhteistä kaikille on, ettei töistä pääse työvuoron päätteeksi kotiin, harrastuksiin tai baariin.

Kun vielä 1960–1970-luvulla merimies on saattanut nähdä useitakin eksoottisia maita, ovat nykyinen meriliikenteen tahti ja satamien turvallisuussäädökset eristäneet merenkulkijat hyvin tiiviisti kelluvaan kotiinsa. Laiva-arki muistuttaakin pitkälti omaehtoista karanteenia.

Vapaa-aikaa vietetään omassa hytissä tai vaikkapa laivan kuntosalilla tai saunassa, jollainen jokaiselta suomalaiselta vähänkin isommalta alukselta tulee löytyä. Näin on ollut viimeistään 1970-luvulta lähtien.

Messi eli laivan ruokailutila ja päivähuone eli kotien olohuonetta vastaava oleskelutila kuuluvat myös laivojen arkeen. Jos ennen päivähuoneeseen hankittu radio tai televisio yhdistivät laivan väkeä, nyt omat laitteet eristävät kunkin hyttiinsä.

Kaksi naista kahvipöydässä majakkalaivan ahtaassa päällystömessissä. Seinällä pöydän päädyssä on televisio.
Majakkalaiva Kemin emäntä ja keittäjä kahvittelemassa päällystön messissä vuonna 1972. Radio ja televisio kuuluivat ajanviettotapoihin majakkalaivalla, joka seisoi merellä asemapaikallaan koko avovesikauden jäiden lähdöstä jäiden tuloon. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museoviraston kuvakokoelmat.

Etualalla neljän hengen ruokapöytä ja sen takana linjasto, jossa on ruokia.
Yleiskuva Silja Serenaden miehistömessistä huhtikuussa 2006. Kuva: Nikke Kaartinen, Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto.

Etäyhteyksiä ennen etäyhteyksiä

1800-luvulla kaikilla ei ollut luku- ja kirjoitustaitoa, mikä hankaloitti jo muutenkin epävarmaa ja hidasta yhteydenpitoa mereltä kotiin. Nyt kyse on lähinnä siitä, kuuluuko puhelin tai riittääkö verkkoyhteys videopuheluun. Jos videokokoukset tympivät, voit arvata pätkivien yhteyksien olevan tuttua myös merenkulkijaperheissä.

Monipuolistuneet viestintävaihtoehdot ovat muuttaneet merenkulkijoiden ja heidän läheistensä yhteydenpitoa huomattavasti. Niin kuin hyppy etätyöhön on muuttanut työyhteisöjen viestintää.

Haluatko tutustua lisää laivojen hytteihin, messeihin ja muihin tiloihin? Kurkista kuuluisan jäänmurtajan Tarmon tiloihin blogitekstissä ja virtuaalikierroksella!

Viisi merivinkkiä etätyöhön

  1. Merellä työskentelevän on hyvä olla sosiaalinen erakko. Sellainen, joka selviää viikosta toiseen samojen naamojen kanssa, mutta kestää myös yksinäisyyden. Etätöihin sovellettuna älä unohda etäkahveja ja muita sosiaalisia hetkiä, vaikka etätyö tuntuisikin erakoitumiselta.
  2. Merenkulkija ei tunne ruuhka-aikoja, koska kuukauden työvuorot tarkoittavat töihin menoa kuusi kertaa vuodessa. Nauti siis sinäkin, että etätyössä vältät työmatkat.
  3. Laivan komentosilta on varsinainen maisemakonttori. Tähystele sinäkin työpisteesi maisemia ja lepuuta silmiäsi.
  4. Neljä hernekeittoa ennen vapaita kuulostaa lyhyemmältä ajalta kuin 30 vuorokautta. Merellä päivillä ei ole väliä, mutta torstaisin syödään hernekeittoa. Asettamalla välitavoitteita maali tuntuu olevan lähempänä.
  5. Ennen se oli kirje tai kortti, nyt viesti tai puhelu. Korvaa läsnäolo niillä keinoilla, joita on ja ole sitäkin intensiivisemmin läsnä, kun se on mahdollista.

Artikkelikuva: Kuivarahtialus Arkadia Latvian Ventspilsin edustalla odottamassa luotsia lokakuussa 2006. Johanna Aartomaa, Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto.

Johanna Aartomaa

Suomen merimuseon museolehtori, joka on ollut etätöissä tätä kirjoittaessa kahdeksan kuukautta.