Museotyö jalkautuu maastoon
Museotyöhön kuuluu paljon muutakin kuin vain kokoelmia ja asiakaspalvelua. Joskus työt vievät tekijänsä museon ulkopuolelle ja maastoon radan varteen. Projektitutkija Roosa Ruotsalainen työstää tällä hetkellä Suomen Rautatiemuseolla Väyläviraston tilauksesta Lahti-Kouvola –välin ratainventointia. Kysytään tutkijalta itseltään, minkälaista on työskennellä hieman erilaisten museotehtävien parissa.
Mikä on ratainventointi?
– Ratainventoinnissa selvitetään jonkin tietyn radan kulttuurihistoriallisia arvoja sekä rakenteiden, rakennusten ja ympäröivän maaston historiaa. Radan varrella käydään selvittämässä maastokäynneillä erilaisten kohteiden nykyinen tilanne. Maastossa siis käydään katsomassa esimerkiksi vanhoja ratavartijoiden tontteja, erilaisten sivuratojen ja oikaistujen rataosien ratapohjia ja asema-alueita. Ennen ja jälkeen maastokäyntejä tarvitaan paljon taustatyötä, sillä kohteista on tarkoitus selvittää muun muassa rakennusajankohtia ja muutoshistoriaa.
Miksi ratainventointeja tehdään?
– Ratainventointien tarkoitus on saada kuva valtion rakentaman rataverkon historiasta ja sen historiallisesta arvosta. Konkreettisella tasolla ratainventoinnissa tehtävä raportti palvelee radan kunnossapitäjiä, sekä tulevien rataurakoiden suunnittelijoita. Näin kunnossapidossa ja projekteissa voidaan ottaa huomioon radan kulttuurihistorialliset arvot. Tietysti myös radan historiasta kiinnostuneet pääsevät lukemaan valmiin raportin netistä, sitten kun se julkaistaan. Lahden ja Kouvolan välisen radan inventointi on oikeastaan pilottihanke, joten kyseessä on ensimmäinen Suomessa tehty ratainventointi. Tässä kyseisessä ratainventoinnissa on siis myös tarkoitus tehdä kehitystyötä ja saada selville, miten ratainventointeja kannattaa jatkossa toteuttaa.
Millainen on tyypillinen maastokäyntipäivä?
– Lähdin aamun jo valjettua ajamaan kohti päivän ensimmäistä kohdetta. Tavoitteena oli saada mahdollisimman monta kohdetta päivän aikana tarkistetuksi ennen pimeän tuloa. Kiinnostavat kohteet olin selvittänyt jo etukäteen ja merkinnyt karttaan. Maastokäynnit tehtiin syys-lokakuussa, joten maastossa oli märkää. Asianmukainen pukeutuminen ja erityisesti kumisaappaat olivat siis tarpeen! Lahden ja Kouvolan väliset huoltoasemat tulivat viiden maastokäyntipäivän aikana tutuiksi, ne kun olivat helpoimmat lounaspaikat alueella. Iltapäivällä ehti vielä hyvin tarkistaa kohteita, ennen kuin väsymys iski ja oli palattava majapaikkaan.
– Kohteeseen saavuttuani palautin ensin muistiinpanoistani ja karttamerkinnöistäni mieleen, mitä olin tullut katsomaan. Sitten vain suoraan pusikkoon! Monet kohteista olivat heinikkoisia tai metsäisiä tai muuten vain hankalakulkuisia. Onneksi ratainventoinnissa on myös se hyvä puoli, että radan varresta löytyy myös huomattava määrä huoltoteitä, joita pitkin joidenkin kohteiden tarkistaminen kävi helpommin. Kun löysin jotain kiinnostavaa, kuvasin sen. Muutenkin jokaisesta kohteesta otettiin kattavat kuvat koko alueesta. Kun olin kuviini tyytyväinen ja olin havainnoinut ympäristöä tarpeeksi, istahdin hetkeksi kirjoittamaan muistiinpanoja, jotta muistaisin vielä myöhemmin koneen äärellä, mitä kohteissa paikan päällä löysin.
Hienoin asia mitä olet saanut inventoinnissa selville?
– Radan historian ja rakenteiden tutkimisessa on ollut paljon ahaa-elämyksiä syksyn aikana. Kutkuttavimmat löydöt ovat tapahtuneet varmasti maastossa, kun on mennyt kohteeseen tietäen vain, että siellä voi olla jotain tai sitten ei, ja sitten sieltä löytyykin jotain upeaa. Esimerkiksi Rieskan oikaistulla rataosuudella Iitissä olin paikantanut ratavartijantontin, ja kun menin paikalle, tontti erottui selvästi ympäröivästä metsästä. Harppasin ojan ylitse ja ryhdyin tarpomaan heinikossa. Eipä aikaakaan, kun törmäsin ensimmäiseen kivijalkaan. Ryhdyin kulkemaan tontin toiseen nurkkaan, ja sieltä löytyikin toinen kivijalka. Vähän aikaa tutkittuani aluetta löysin vielä kolmannen kivijalan, sekä kellarin jäänteet. Myös pihakasvillisuutta oli säilynyt. Oli hauskaa huomata, miten paljon vanhasta tontista oli jäänteitä jäljellä maastossa vielä monen kymmenen vuoden jälkeen!
Mistä ratainventoinnista voi saada lisätietoa?
– Kannattaa seurata Rautatiemuseon somekanavia, siellä päivittelemme välillä projektin kuulumisia. Tiedotamme myös raportin julkaisusta tileillämme sekä nettisivuillamme, pysy siis kuulolla!
Artikkelikuva: Ratainventoijan tärkeimmät työvälineet: kamera, heijastinliivi ja kumisaappaat
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta