Oranssinpunainen vene laiturissa. Kyljillä autonrenkaat.

Mitä luotsi luotsaa?

huhtikuu 21, 2021

Arkikielessä on monenlaisia luotseja. Joku luotsaa opintojen pariin, joku urheilujoukkuetta, ja onpa luotseja kiinteistöpuolellakin. Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella luotsataan niin lapsia kuin vanhuksia kohti hyvää elämää. Alkuperäinen luotsi on kuitenkin merenkulun ammattilainen. Luotsatessa hän toimii aluksen päällikön neuvonantajana sekä vesialueen ja merenkulun asiantuntijana.

Vuonna 1696 Ruotsin kuningas Kaarle XI antoi luotsilaitosasetuksen, jossa määriteltiin ensimmäistä kertaa luotsin tehtävät ja velvollisuudet sekä hahmoteltiin luotsitoiminnan organisaatiota. Luotsin ammatti on tätäkin vanhempi: laivoja luotsattiin vesillämme jo keskiajalla. Valtiovaltakin oli puuttunut merenkulun turvallisuuteen jo aiemmin mm. luotsauksen ja väylien merkitsemisen osalta. Luotsilaitos on Suomen vanhimpia edelleen toimivia organisaatiota, ja nykyisin siitä vastaa Finnpilot Pilotage Oy.

Luotsi tuntee meriväylät

Albin Stjerncreutzin Suomalaisessa merisanakirjassa vuodelta 1863 kirjoitetaan luotsista muun muassa näin: ”Sillä nimellä mainitaan sellaista miestä, joka asuu jossakussa meren saaressa tahi meren rannalla ja tarkoin tuntee niillä paikoilla maihin päin mentävät wäylät ja niitten alustalla olewat karit ja matalat, ja sen wuoksi myös ottaa welwollisuudeksensa opastaa aluksia haminoihin ja ankkuripaikkoihin niin, ettei ne satu mataloille.” Kuten tekstistä huomaa, on luotsaus ollut rannikon asukkaiden työtä. Tehtävä kulki monesti suvussa.

Nykyään luotsin ammatti edellyttää riittävän kokemuksen lisäksi merikapteenin tutkintoa ja erillistä koulutusta. Luotsi pitää tukikohtanaan luotsiasemaa, jollaisia on ympäri Suomen rannikkoa sekä Saimaalla. Kauppamerenkulun alukset ovat pääsääntöisesti velvollisia käyttämään luotsia.

Mustavalkoinen valokuva, jossa kallion päällä iso rakennus.jossa
Helsingin Hylkysaaressa on ollut luotsiasema 1910-luvulta 1960-luvulle. 1910 valmistunut luotsikasarmi näkyy kuvassa alkuperäisessä asussaan. Suomen merimuseo toimi Hylkysaaressa 1973-2007. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto. CC BY 4.0.

Luotsiveneellä laivalle

Keskeisin osa luotsin työstä on pysynyt muuttumattomana nykypäivään asti. Luotsi kuljetetaan luotsiveneellä luotsattavalle alukselle, jossa hän turvaa aluksen matkaa joko satamaan tai sieltä pois. Ikiaikaista on, että merellä siirtyminen alukseen tai sieltä pois on ketteryyttä vaativa suoritus.

Mustavalkoinen kuva rahtilaivan laidalta. Mies kiipeämässä kylkeä pitkin alukseen. Alhaalla näkyy luotsikutteri ja sen kuski.
Luotsi nousemassa m/s Coronaan 1970-luvun puolivälissä. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto. CC BY 4.0.

1800-luvun lopulle asti luotsit käyttivät yksinomaan omia veneitään, jotka olivat paikallisiin olosuhteisiin sopivia ja monesti itse veistettyjä.

Yksi varhaisista luotsihallinnon kustantamista luotsiveneistä oli Pitkäpaaden luotsiasemalle vuonna 1898 valmistunut alus. Colin Archerin telakalla Norjassa rakennettu alus kuuluu Suomen merimuseon kokoelmaan ja purjehtii luotsikutteri Pitkäpaaden nimellä edelleen. Syvemmälle purjehdussanastoon pääset lukemalla Pitkäpaateen liittyvän jutun ”Vain maakrapu reivaa kurssia”.

Luotsikutteri Pitkäpaasi Helsingin edustalla. Purjeet ylhäällä.
Luotsikutteri Pitkäpaasi Helsingin edustalla Tervasaaren tynnyri -kisassa lokakuussa 2015. Kuva: Anne Ala-Pöllänen. Suomen merimuseon kuvakokoelmat / Museovirasto.

Suomen merimuseo tallentaa luotsauksen historiaa

Suomen merimuseo tallentaa merenkulkuhallinnon historiaa ja osana sitä myös luotsausta. Luotseihin liittyvää esineistöä on museon kokoelmissa paljon. Pitkäpaaden lisäksi kokoelmista löytyy muitakin luotsiveneitä. Esimerkiksi vuonna 1924 Raahessa Ruona Oy:n rakentama L-507, joka tunnetaan nimellä Alpertti sekä Haminan Konepajalla vuonna 1963 valmistunut teräsrunkoinen luotsikutteri L-102.

Klikkaa itsesi minuutiksi museoon ja tutustu luotsikutteri Pitkäpaaden mielenkiintoiseen historiaan maailman merillä.

 

 

Artikkelin pääkuva: Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa on nähtävillä Haminan konepajalla 1963 valmistunut luotsikutteri L-102 (ent. MKL-4131, ent. L-655). Alusta käytettiin Orrengrundissa ja Puumalassa, josta se siirrettiin suoraan virkakäytöstä museoon. Suomen merimuseo.

Johanna Aartomaa

Kirjoittaja on Suomen merimuseon museolehtori, jonka mielestä luotsikutterikyyti jäissä on hauskempaa kuin huvipuistokäynti.