Muotikuvaaja tekemässä näyttelyä 1700-luvun sodasta

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely Merikeskus Vellamossa kuvaa nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren merkittävimmän meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan. Keskeisessä osassa näyttelyn kerrontaa ovat henkilötarinat ja historiallisten henkilöiden modernit potretit. Tämä blogiteksti kurkistaa näyttelytuotannon kulisseihin kansainvälisesti menestyneen muotikuvaajan Elina Simosen näkökulmasta. 

Suomessa Simosen kuvia on nähty mm. Gloria- ja Trendi-lehdissä.

Elina Simonen, mitä ajattelit kuvausprojektista historialliseen näyttelyyn?

– Olin todella otettu, että pääsin tekemään tätä suurnäyttelyä ja luomaan hahmoja alusta asti. Täytyy myöntää, että Jane Austinin aika on aina ollut lähellä sydäntäni. Olen lukenut Ylpeys ja ennakkoluulo -romaanin moneen kertaan, Simonen kertoo.

Miten aloit työstää projektia?

– Sain huhtikuussa 2019 yhteydenoton koskien Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn tuotantoa Merikeskus Vellamossa. Siitä alkoi kuvauksen suunnittelu ja toteutus, jossa tiimin kokoaminen on yksi tärkeimmistä asioista. Työnteko sujuu saumattomassa yhteistyössä tuttujen ammattilaisten kanssa, joiden ammattitaitoon ja osaamiseen voi luottaa, sanoo Simonen.

– Syyskuussa 2019 vierailimme puvustaja Annika Rantalan kanssa museolla. Keskustelimme henkilöiden elämäntarinoista ja karaktääreistä, jotka vaikuttaisivat olennaisesti mallien valintaan. Hioimme yksityiskohtia ja mallivalintoja tiiviissä yhteistyössä museon henkilökunnan kanssa aina marraskuun lopun kuvauspäiviin saakka, hän muistelee.

Millainen työryhmä kuvien takana on?

Koko projektin tuotannon vastuu, valokuvaaminen ja videoiden ohjaaminen olivat Elina Simosen käsialaa. Tuotannossa oli mukana iso joukko muitakin, jotka Simonen tässä listaa.

– Kuvien takana on museon projektipäällikkö Johanna Aartomaa ja näyttelysuunnittelusta vastannut Pentagon Design sekä graafinen suunnittelija Elina Vuorinen. Meikin ja hiusten suunnittelusta vastasi Anu Levy kontakteineen. Esimerkiksi kenraali Suvorovin peruukin tekoon tarvittiin erikoisperuukin tekijä. Lisäksi mukana oli casting-toimisto Virosta, lavastuksen rakentaja ja valokuvatiimi.

Keskeinen rooli oli puvustuksella, josta vastasi puvustaja Annika Rantala. Rantala kertoo historiallisten henkilöiden puvustuksen poikkeavan muotikuvista siinä, että asukokonaisuuksien täytyy näyttää hyviltä, mutta myös uskottavilta.

Tässä Rantalalla oli apunaan Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon asiantuntijat verkostoineen sekä Artistiasu, jolla on laajat historiallisten asujen valikoimat.

Kerro mallien valinnasta.

– Olen hyvin tarkka mallien valinnassa ja käytän aikaa, että kuvauksiin löytyy oikeanlaiset henkilöt. Näyttelyn henkilöhahmojen uskottavuuden kannalta oli tärkeää, että kuvattavat mallit ovat oikean kansallisuuden mukaisia, Simonen kertoo.

– Kävimme läpi paljon eri vaihtoehtoja sekä castingtoimistojen, sosiaalisen median castingryhmien että omien kontaktieni kautta, ja niistä yhdessä museon kanssa valitsimme henkilöt kuvaukseen. Mallit valikoituivat sekä Virosta että Suomesta, hän jatkaa.

Miten saat kuvattavasta irti halutun tunnelman?

– Museolta tuli tarkat ohjeet ajasta, paikasta ja hahmon tarinasta ja nämä käytiin kuvattavan kanssa läpi. Henkilöohjauksella haettiin oikeanlainen tunne ja hetki kuviin.

Tekisitkö urakan uudelleen?

– Ilman muuta! Tämä on ollut valtavan mielenkiintoinen projekti herättää Ruotsinsalmi eloon.

Joko sinä olet katsonut Ruotsinsalmen henkilöitä silmästä silmään Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä? Virittäydy tunnelmaan testaamalla, kuka sinä olisit näistä 1700–1800-luvun ihmisistä.

Artikkelikuva: Kuvaaja vangitsi molempien katseet tähän kuvaan. Tykkimies Fjodorovista tiedetään hänen kotitalonsa sijainti vuodelta 1801 olevan kartan perusteella. Kuva: Elina Simonen

Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta