Näin Suomen itsenäisyys näkyy museoissa

Hyvää itsenäisyyspäivää! Trafiikki-museoiden kokoelmiin kuuluu lukuisia esineitä, jotka liittyvät itsenäisyyden merkkihetkiin tai symboloivat sitä tavalla tai toisella. Tutustu poimintoihin ja viritä mielesi päivän teemaan.

Forum Marinum: Mannerheim-ristin ritarit meririntamalla

Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voitiin suomalainen sotilas sotilasarvosta riippumatta nimittää Mannerheim-ristin ritariksi.

Vuosina 1941–1945 Mannerheim-ristin sai Merivoimissa ja rannikkotykistössä seitsemän miestä. Nämä meririntaman ritarit palvelivat miinalaivoilla, moottoritorpedoveneillä, rannikon puolustustaisteluissa ja huimapäisissä hyökkäysoperaatioissa.

Neljän meririntaman ritarin Mannerheim-ristit kuuluvat Forum Marinumin kokoelmaan ja ovat esillä merikeskuksen päänäyttelyssä.

Ilmailumuseo: sukella kotimaisen lentokonetuotannon vaiheisiin

Itsenäisyyspäivänä sopii muistella kotimaisen lentokonetuotannon ja Valtion lentokonetehtaan kulta-aikaa. Tehtaan rooli oli erityisen merkittävä sotavuosina.

Ilmailumuseon ääniopastuksella kerrotaan museon näyttelyssä olevien kolmen koneen, Tuiskun, Viiman ja Pyryn, tarina:

Päivälehden museo: matkatelevisio

Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlien seuraaminen televisiosta on vuosikymmeninen perinne. Tämä Päivälehden museon esinekokoelmiin kuuluva tv-vastaanotin on valmistettu Japanissa 1960-luvun alussa. Tuolloin televisio yleistyi nopeasti suomalaisissa kodeissa. Pienikokoiset matkatelevisiot olivat kuitenkin vielä harvinaisia.

Tämä Sonyn valmistama vastaanotin hankittiin aikanaan Sanoma Oy:n johdon käyttöön. Ei ole tiedossa, katsottiinko sillä koskaan Linnan juhlia. Suoria tv-lähetyksiä presidentinlinnasta alettiin tehdä säännöllisesti vasta vuodesta 1983 lähtien.

Matkatelevisio löytyy Finna-palvelusta.

Suomen Merimuseo: jäänmurtaja Tarmo

Yksi itsenäisen Suomen historiassa mukana ollut museoesine on höyryjäänmurtaja Tarmo. Tarmo ja muut jäänmurtajat ovat turvanneet Suomen yhteydet muuhun maailmaan silloinkin, kun jää saartaa meidät.

Tarmo on ollut myös osa juuri itsenäistyneen Suomen tapahtumia vuonna 1918. Tämä video vie matkalle, jossa pääministeri Svinhufvud pakenee punaisesta Helsingistä:

Tiiviin katsauksen Tarmon historiaan saa itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna tehdystä videosta:

Mobilia: Psu T-26 -panssarivaunu

Tämä Psu T-26 -panssarivaunu kulki omalla moottorillaan paraatissa, joka järjestettiin Hämeenlinnassa vuonna 1989 Suomen itsenäisyyspäivänä.

Hämeenlinnan paraati oli siitä poikkeuksellinen, että sotilasläänin komentaja kenraali Erkki Rannikko sekä majuri Pertti von Herzen olivat ideoineet paraatiin ”talvisotaosaston”, johon ajoneuvokaluston toimittivat mm. Panssarimuseo, Sotamuseo, Vehoniemen Automuseosäätiö (nyk. Mobilia säätiö) sekä Scan Auto Oy.

Postimuseo: Gallen-Kallelan surumerkki

Elokuussa 2020 tuli kuluneeksi 120 vuotta Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman surumerkin julkaisemisesta. Merkkiä valmistettiin vastalauseena Venäjän keisarikunnan vuonna 1890 toimeenpanemalle postimanifestille, jonka myötä Suomen postilaitos alistettiin keisarikunnan sisäministeriön alaisuuteen. Suomalaisten postimerkkien käyttö kiellettiin vähitellen vuoteen 1901 tultaessa.

Surumerkki oli lisämerkki, joka liimattiin varsinaisen postimerkin viereen. Sillä ei siis voinut maksaa lähetyksiä. Surumerkkiä voidaan pitää osoituksena suomalaisuusaatteen ja kansallisen identiteetin vahvistumisesta sekä rauhanomaisesta aktivismista sortavaksi koettua politiikkaa vastaan.

Vuosisadan alun erimielisyydet Venäjän keisarikunnan johdon kanssa ennakoivat tulevia kehityskulkuja, jotka lopulta johtivat keisarin kaatumiseen ja Suomen itsenäistymiseen 1917. Leimattu surumerkki on nykyisin harvinaisuus, joka kannattaa pitää visusti tallessa!

Artikkelikuvassa itsenäisyyspäivän kunniaksi juhlaliputettu jäänmurtaja Murtaja 1960-luvulla. Kuva: Suomen Merimuseo

Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta