Punainen majakkalaiva Kemi tyynessä kesäsäässä. Sininen meri ja taivas.

Nostalgiaa aidossa laivamiljöössä: majakkalaiva Kemi kunnostetaan yleisölle

helmikuu 3, 2021

Majakkalaiva Kemiä kunnostetaan, jotta se voidaan avata yleisölle. Tulevaisuudessa yleisö pääsee nauttimaan 1960-luvun laivatunnelmasta aidossa ympäristössä. Kurkista kulisseihin ja lue, mitä telakalla tapahtuu tänä keväänä!

Majakkalaivojen tehtävänä oli pysyä koko avovesikausi ulkomerellä näyttämässä turvallista reittiä satamaan. Vuonna 1974 käytöstä poistettu majakkalaiva Kemi kuuluu Suomen merimuseon aluskokoelmaan ja viettää eläkevuosiaan Merikeskus Vellamon kupeessa Kotkassa.

Tosin nyt Kemi on jättänyt eläkevuosiensa asemapaikan käydäkseen telakalla. Telakkakäynnit ovat yhtä olennaisia laivoille kuin merenkululle majakkalaivan kelluminen asemapaikallaan.

Lähtö laiturista. Hinaaja vetää punaista majakkalaiva Kemiä.
Hinaaja Varma otti majakkalaiva Kemin hinaukseensa Kotkan Kantasatamasta. Alus hinattiin Suomenlinnan telakalle marraskuussa 2020. Kuva: Johanna Aartomaa. Suomen merimuseo.

Majakkalaiva Kemi avataan yleisölle

Kemi avataan pitkän tauon jälkeen yleisölle kunnostustöiden valmistuttua. Jos projekti etenee suunnitellusti, alus avataan yleisön tutustuttavaksi vuonna 2022. Kemi tulee jäänmurtaja Tarmon viereen Merikeskus Vellamon museoaluslaituriin.

Kun Tarmo on talvinen, voimakas neljän sodan veteraani, on paikallaan pysytelleen Kemin näyttelyn ytimessä kesä ja 1960-luku. Näyttelyä ideoidessa on mietitty muun muassa pullan tuoksua, korttipelejä ja mustavalkoista televisiota, jossa puhuu presidentti Kekkonen. Kaikkein vahvimman äänen haluamme kuitenkin antaa laivalla työskennelleille ihmisille.

Mustavalkoinen kuva, jossa mies istuu ja puhuu radioon.
Majakkalaiva Kemin päällikkö Job Heikkinen Kemin ruorihytissä. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelmat. Museovirasto.

Kunnostusta näkymättömissä

Kemi hinattiin marraskuussa 2020 telakalle Suomenlinnaan, jossa on tehty mm. purkutöitä ja kartoitettu pohjan kuntoa. Rungon metallityöt ja maalaus tehdään kilpailutusten ratkettua. Muita töitä, kuten yleisön kulkureitille valittujen tilojen restaurointia ja riskirakenteiden korjaamista, jatketaan aluksen palattua Kotkaan.

Työtä aluksen kunnon eteen on tehty aiemminkin. Kun alus 2000-luvun alussa jouduttiin sulkemaan yleisöltä, oli keskeisenä syynä vuotavasta kannesta johtuneet ongelmat. Nyt puinen sääkansi on uusittu, majakan valoa suojaava lyhtykoju on kunnostettu ja aluksen sisällä on tehty mm. metallitöitä.

Telakointi ja yleisölle avaamisen valmistelu ovat mahdollisia hallituksen lisätalousarviosta Museovirastolle myönnetyn rahoituksen turvin. Perusteellinen kunnostus luo hyvää pohjaa tulevienkin vuosien huollolle. Tiedote Kemin restaurointiprojektista löytyy Suomen kansallismuseon sivuilta.

Seesteistä ilmakuvaa majakkalaivan hinausmatkalta telakalle voit katsoa Merikeskus Vellamon Youtube-tililtä.

Kuva yläviistosta telakka-altaan pohjalle, jossa mies suihkuttaa vettä majakkalaiva Kemin pohjaan. Aluksen pohja ruosteen värinen, kylki punainen.
Suomenlinnan telakka-altaan tyhjentämisen jälkeen majakkalaiva Kemin pohja pestiin. Kuva: Päivi Lepistö. Suomen merimuseo.

Historiaselvitys tarjoaa katsauksen työhön aluksella

Telakointia on edeltänyt restaurointisuunnittelu, ja sen yhteydessä majakkalaiva Kemistä on tehty kattava historiaselvitys. Raportti kertoo laivan suunnittelusta ja rakentamisesta, käytöstä sekä museoajasta restaurointi- ja muutosvaiheineen sekä kuvin että tekstein ja on siten hyvä tuki alukseen liittyvissä päätöksissä. Laivoista ja merenkulusta kiinnostuneelle se on katsaus aluksen historiaan ja työhön siellä.

Majakkalaiva Kemin historiaselvitys on luettavissa Museoviraston sivuilta.

Kerromme työn etenemisestä Suomen merimuseon ja Merikeskus Vellamon sosiaalisen median kanavissa. #majakkalaivaKemi

Sivun yläreunan artikkelikuvassa majakkalaiva Kemi kelluu tyynessä kesäsäässä asemapaikallaan Kemin edustalla vuonna 1972. Kuva: Martti Heikkinen. Suomen merimuseon kuvakokoelmat. Museovirasto.

Mikä ihmeen majakkalaiva Kemi?

Majakkalaivojen tarkoituksena on ollut näyttää merenkulkijoille turvallista reittiä satamaan. Ne ovat olleet merten valtaväylien varsilla ensimmäisiä tienviittoja kohti taajamaa. Niitä on sijoitettu avomerelle merenkulun kannalta kriittisiin kohtiin, joihin ei ole voitu rakentaa kiinteää majakkaa.

 

Suomessa on ollut kaikkiaan 15 varsinaista majakkalaivaa 12 asemapaikassa. Ensimmäinen rakennettiin 1868, viimeinen 1925. Suomessa ryhdyttiin rakentamaan 1950-luvulla rakentamaan merenpohjaan perustettuja pohjamajakoita ja vähitellen majakkalaivat jäivät tarpeettomiksi.

 

Vuonna 1901 valmistunut majakkalaiva Kemi oli vuodesta 1960 lähtien Suomen ainoa toimiva majakkalaiva. Vuonna 1974 käytöstä poistettu Kemi on säilyneistä suomalaisista majakkalaivoista alkuperäisimmässä kunnossa. Kemin arvoa lisää se, että sen höyrykoneisto ja ankkurointivarustus ovat säilyneet lähes alkuperäisinä.

 

Majakkalaiva Kemin historiasta ja sen eri asemapaikoista Suomen rannikolla voit lukea tarkemmin Suomen merimuseon verkkosivuilta.

Johanna Aartomaa

Laivojen lähdöistä ja tuloista pitävä museolehtori, joka työskentelee Suomen merimuseossa.