Kesäisen aurinkoinen suomaisemakuva, jossa kamera on tarkentunut yksittäiseen tupasvillaan ja muu kullanruskea tausta näkyy sumuisena taustalla.

Parempia kesäkuvia, ikuisia muistoja

22 heinäkuun, 2021

Kesä tarjoaa parastaan, mutta miten sen ikuistaisi parhaiten myös valokuviin? Valokuvaajat Johanna Erjonsalo ja Jetro Stavén keräsivät muistilistalle kuusi vinkkiä, joita hyödyntämällä jokainen voi onnistua kesäkuvissaan! Vinkkejä voi hyödyntää niin älypuhelimella kuin kameralla kuvattaessa.

1. Valoa ja varjoja

Kiinnitä ensiksi huomio valoon ja sen määrään, valon sijaintiin ja sen tulosuuntaan. Keskipäivän aurinko on usein valokuvaajan painajainen, sillä valo tulee silloin suoraan ylhäältä luoden voimakkaita varjoja esimerkiksi kasvojen seudulle. Jos haluat tasaista valoa, aseta kohde tai malli kokonaan varjoon.

Varjoja voi kuitenkin myös hyödyntää, älä pelkää kokeilla niitä. Voit asetella mallin esimerkiksi puoliksi varjoon tai puiden ja lehtien varjoihin.

Nuori vaaleatukkainen nainen ylioppilaslakki päässään vihreää lehtitaustaa vasten. Valo siivilöityy puiden lehtien läpi ja täplittää kuvaa.

Kuvauksellisinta valoa tarjoaa aamu- ja ilta-aurinko. Valo tulee silloin alempaa ja muotoilee kohdetta kauniisti. Varo kuitenkin, ettei oma varjosi näy kuvassa!

Huomioi, että pilvisen sään valo on erityisen tasainen. Aurinkoinen kesäpäivä ei siis välttämättä tuota parasta lopputulosta.

2. Sommittelun dynamiikkaa

Ole luova ja kokeile erilaisia sommitelmia, kohteen ei aina tarvitse olla keskellä. Keskeissomittelu toimii yleensä symmetristen maisemien ja kuvioiden kanssa parhaiten. Sommittelun apuna voit hyödyntää kultaista leikkausta eli ns. kolmanneksien sääntöä. Siinä kohde sommitellaan kuvan ylä- tai ala-kolmannekselle, tai niiden leikkauspisteisiin.

Erivärisiä rannikkokaupungin harjakattoisia taloja sommiteltuna kuvaan niin, että talot vievät kuvasta kaksi kolmasosaa ja taivaalle jää kolmas osa.

Kokeile rohkeasti myös vinoon kuvaamista! Diagonaalilinja voi tehdä kuvasta dynaamisemman.

3. Tilaa rajaukselle

Valitse pysty- tai vaakakuva sen mukaan, onko kohde horisontaalinen vai vertikaalinen. Esimerkiksi kokokuva ihmisestä on helpompi kuvata pystykuvana kuin vaakana.

Ihmisiä kuvattaessa kannattaa välttää rajaamista nivelten kohdalta, ettei kohde näytä kädettömältä tai jalattomalta. Se on yksi yleisimmistä virheistä henkilökuvissa.

Valkoisessa hiattomassa paidassa, huivi päässään oleva partainen mies kirveenvarsi olallaan on kuvattu puolivartalokuvaan niin, että lantio ja vyö näkyy, mutta ei jalkoja. Taustalla puutarhan kasvimaita ja komposti.

Maisemakuvissa kannattaa jättää pääkohteen ympärille riittävästi tilaa, jos horisontissa näkyy esimerkiksi puita tai rakennuksia. Sama pätee henkilökuviin, pään yläpuolella on hyvä olla aina hieman ilmaa.

4. Tekniikka haltuun

Tutustu kamerasi ominaisuuksiin ja kokeile eri säätöjen vaikutusta kuvaan. Esimerkiksi kirkkaalla auringonvalolla valotusta voi säätää alemmaksi, jotta kuva ei ylivalotu niin herkästi.

Älypuhelimella kuvattaessa kannattaa aina näpäyttää kuvattavaa kohdetta ennen kuvan ottamista, jotta kuva tarkentuu oikein. Myös kameraa kannattaa pyyhkäistä mahdollisen lian tai sormenjälkien takia. Lisäksi useimmiten automaattinen salama kannattaa pitää pois päältä.

Vastavaloon järvenselkää vasten kuvattu henkilöhahmo näkyy vain etäisenä, tummana siluettina.

Jos kuvaat hämärässä, tue kamera mahdollisuuksien mukaan johonkin, esimerkiksi pöytään tai ulkona kuvattaessa vaikka puunrunkoon. Näin vältät kuvan tärähtämisen. Huomioi kuitenkin jälleen, että toisinaan tarkoituksellinen tärähtäminen voi olla hyvä tehokeino, samoin kun kuvan ylivalottaminen. Älä siis heti poista ensisilmäyksellä epäonnistuneen näköisiä otoksia.

5. Kohde liikkeelle

Laita mallisi liikkumaan! Aina ei tarvitse seistä rintamalinja suorassa ja katse kohti kameraa. Mallin voi pyytää esimerkiksi kävelemään tai katsomaan horisonttiin, jolloin lopputulos on usein luonnollisempi.

Juhla-asuinen perhe, isä, äiti ja neljä eri-ikäistä lasta, kävelevät kohti kuvaajaa ja hassuttelevat keskenään kävelykadulla.

Muista kuvata myös tilanteita pelkän poseeraamisen sijaan. Dokumentaarinen kuva on usein mielenkiintoisempaa ja sisältää enemmän katseltavaa.

6. Lopuksi: unohda säännöt

Kukaan ei ole seppä syntyessään. Harjoittele, kokeile ja ennenkaikkea ole luova. Unohda välillä säännöt, niiden rikkominen voi tuottaa mielenkiintoisimman lopputuloksen.

Vastavaloon kuvatussa kuvassa etualan ranta ja voimisteleva ihmishahmo näkyvät tummina, kuva on tarkentunut horisontin auringonlaskuun ja pilviin.

Hyvää kesää ja ihania kesäkuvia ja muistoja kaikille!

 

Kaikki artikkelin kuvat on kirjoittajien ottamia.

 

Johanna Erjonsalon ja Jetro Stavénin ensimmäinen yhteinen valokuvanäyttely käsittelee museoteitä. Valokuvat tekevät kunniaa museoteiden historialle ja nykyisyydelle, ja näyttelyssä myös museoteiden varsilla asuvat tai liikkuvat ihmiset pääsevät kertomaan siitä, mitä tiet heille merkitsevät. Tie vie – museotiet suomalaisuuden peilinä -näyttely on nähtävillä Mobiliassa 18.12.2022 asti.

 

Johanna Erjonsalo & Jetro Stavén

Johanna Erjonsalo (s. 1991) on useita kertoja palkittu helsinkiläinen kuvajournalisti. Hän työskentelee Etelä-Suomen Mediassa lehtikuvaajana ja on päivätyönsä ohessa työstänyt useita omia, dokumentaarisia projekteja.

Jetro Stavén (s. 1989) on taipalsaarelainen valokuvaaja. Hän työskentelee freelancerina ja asuu nykyään Helsingissä. Stavén kuvaa pääasiassa lehti-, yritys- ja hääkuvaa. Hänet on palkittu työstään useasti (mm. Fotofinlandia, Vuoden hääkuva).