Parhaat metodit ja käytännöt museoesineiden 3D-tallentamiseen

Trafiikki-museot ovat tämän vuoden aikana ottaneet 3D-prosessin haltuun. Kyseessä on suomalaisten museoiden laajin 3D-tallentamisen yhteishanke, jossa ovat mukana Postimuseo, Forum Marinum, Päivälehden museo, Rautatiemuseo, Mobilia ja Tekniikan museo.

Kukin museo on kuvannut ja mallintanut opetus- ja näyttelykäyttöön museoesineitä ja tuottanut niistä tehdyistä 3D-malleista käyttösovelluksia. 3D-mallinnettuja aineistoja voidaan käyttää opetuksessa, tutkimuksessa ja harrastustoiminnassa. Valmista 3D-aineistoa on myös tuotteistettu museokauppoihin myyntituotteiksi. Suomalainen kulttuuriperintö pääsee näin laajasti kansalaisten ulottuville.

3D-mallit julkaistaan yleisön käyttöön syyskuussa Sketchfab – 3D -palvelussa ja myöhemmin myös Finnassa.

Ainutlaatuinen kulttuuriperintö saavutettavaksi

Trafiikki-museot ry:n projektipäällikkö Tiina Jantusen mukaan 3D-mallien hyödyntämistä testataan ensin käytännössä. Seuraavaksi yleisö pääsee tekemään niistä omia kokeilujaan.

– On jännittävää nähdä, mitä kaikkea malleista lopulta syntyy ja mihin kaikkialle ne päätyvät. Pelkällä 3D-datalla ei itsessään tee mitään. Vasta loppukäyttö määrittää 3D-tallennuksen formaatin ja tarkkuuden ja käytettävän tekniikan. Yksi tarkeimmistä 3D-hankkeen opeista on ollut saada selville, mihin kaikkeen 3D-mallinnuksia voi ja kannattaa käyttää museoissa.

Museoesineiden 3D-kuvaamisessa on kyse ainutlaatuisen, hauraan ja haavoittuvan kulttuuriperinnön saavutettavuudesta, säilyttämisestä ja monipuolisesta käytettävyydestä esimerkiksi näyttely- tai tutkimuskäyttöön, ei siis pelkästään AR- ja VR-pelisovelluksiin.

Kulttuuriperinnön korkealaatuinen digitointi tukee yhteisen kulttuuriomaisuuden säilyttämistä, kunnostamista ja edistämistä. Verkkoon digitoitu kulttuuriperintö on arvokasta koulutukselle, tutkimukselle ja harrastajille, minkä lisäksi se tuo näkyvyyttä kulttuuriselle monimuotoisuudelle. Tällä hetkellä vain noin prosentti eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä on digitalisoitu.

Oppimisprosessi museoille

Uudenlainen 3D-tuotannon toimintamalli mahdollistaa, että myös pienet museot voivat tuottaa 3D-mallinnoksia järkevin kustannuksin.

Ennen kuvaamisen aloittamista kuvaajan tulee tietää, miten 3D-tallentaminen käytännössä tapahtuu ja millä tarkkuudella ja välineistöllä esineistä tehdään riittävän korkeatasoisia 3D-mallinnoksia. Yhden esineen 3D-kuvaaminen fotogrammetria-menetelmällä vaatii jopa tuhansia kuvia.

Museot päätyivät kokeilujen jälkeen 3D-kuvaamaan itse ns. helpot esineet ja vaikeammat kohteet jäävät ammattilaisille. Tällöin myös varsinainen mallinnusohjelman käyttö jää pääosin ammattilaisille. Museot kuvaavat aineiston ja siirtävät sen eteenpäin ammattilaisten jatkotyöstettäväksi. Aiemmin Suomessa museot ovat pääosin ostaneet koko 3D-prosessin ostopalveluna.

Osittain itse 3D-mallintaen museot pystyvät vaikuttamaan 3D-aineiston tallentamisen kustannuksiin ja voivat tallentaa suuremman määrän aineistoa. Kun museot osaavat 3D-perustaidot, niin ne osaavat tehdä 3D-tilauksia järkevästi ja resurssitehokkaasti.

Yleisö mukaan valittavien esineiden valintaan ja mallintamiseen

Museot pystyvät ja uskaltavat nyt tuottaa itse 3D-asiantuntijakumppanin kanssa entistä helpommin ja nopeammin 3D-malleja. Tavoitteena on jatkossa saada myös yleisö osallistumaan 3D-mallinnettaviksi valittavien esineiden valintaan ja mallintamiseen. Näin varmistamme, että yhteinen kulttuuriperintömme on mahdollisimman laajasti saavutettava, houkutteleva ja monipuolisesti käytettävä.

Tiina Jantunen, Trafiikki-museot ry:n projektipäällikkö

Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta