Postitorvi lähikuvassa – 3D-mallintamisella uutta tietoa esineistä

Trafiikki-museoiden hanke ”Parhaat metodit ja käytännöt tehdä 3D-tallentamista museoissa” oli Postimuseossa 3D-mallintamiseen perehtymisen lisäksi sysäys yhden esineen taustatietojen selvittämiselle.

Yksi Postimuseossa 3D-kuvatuista esineistä oli postitorvi, postin pitkäaikainen ja tunnettu symboli. Torvi valittiin kuvattavaksi myös materiaalinsa vuoksi, kiiltäväpintaisena se on esimerkiksi mattapintaista kangasta haastavampi kuvattava. Juuri tämä torvi valittiin kuvattavaksi hyvän kuntonsa vuoksi.

Hankkeessa kuvattu torvi on saanut Postimuseossa luettelointinumeron 250 eli se on varhaisimpia museossa luetteloituja esineitä. Luetteloinnin yhteydessä torvesta oli kirjattu ylös sen ulkoiset tuntomerkit ja mitat. Museon vanhasta vastaanottokirjasta selvisi, että se oli otettu kokoelmiin yhdessä muutaman muun postitorven kanssa.

Messingistä valmistetun torven kellossa on kaiverrus: KAPTEN KARL KORSMAN TILL ERKÄNSAMT MINNE AF POSTFÖRINGEN Å ”EXPRESS” FRÅN POSTSTYRELSEN. Lisäksi torvessa on merkintä C W MORITZ IN BERLIN. Kaiverruksen taustaa ryhdyttiin selvittämään. Kuka oli kapteeni Korsman ja miksi Postihallitus on muistanut häntä tällaisella lahjalla? Löytyisikö kaiverruksen avulla tietoja torven ajoittamiseen?

Omistajana varakas laivanvarustaja

Pyhämaalla vuonna 1829 syntynyt Carl Korsman oli kapteeni, joka ryhtyi laivanvarustajaksi kaksikymmenvuotisen sotilasuransa jälkeen. Hän toimi laivanvarustajana ensin Turussa vuosina 1868–1876 ja sen jälkeen Hangossa 1876–1894. Hangossa Korsman hankki omistukseensa höyrylaiva Expressin 1870-luvun lopulla ja alkoi harjoittaa säännöllistä laivaliikennettä ympäri vuoden Hangon ja Tukholman välillä. Tätä pidetään suomalaisen talvimerenkulun alkuna.

Expressille perustettiin myös ensimmäinen laivapostitoimisto. Uusi linja oli merkittävä parannus postin kulkuun Suomen ja Ruotsin välillä, sillä sitä ennen postinkuljetus oli talvisin epävarmaa sääolosuhteiden takia. Korsman palkittiin ansioistaan postinkuljetuksen edistäjänä sekä Suomen että Ruotsin puolella. Postihallituksen lahjoittama postitorvi on yksi näistä kunnianosoituksista.

Hangosta Korsman muutti Helsinkiin ja rakennutti perheelleen asuintalon Kaartinkaupunkiin osoitteeseen Bernhardinkatu 5. Sen rappukäytävässä on vieläkin nähtävissä Korsmanin maalauttamat kuvat omistamistaan laivoista s/s Express ja s/s Ahkera. Carl Korsman kuoli Helsingissä vuonna 1907.

Torvi Saksasta Suomeen

Merkintä C. W. Moritz Berlin viittaa soittimen rakentajaan. Saksalainen soitinrakentaja Carl Wilhelm Moritz (1810–1855) jatkoi ja kehitti isänsä 1800-luvun alussa käynnistämää puhallin- ja lyömäsoitinten valmistusta Berliinissä. Hänen nimensä säilyi yrityksen nimessä aina sen lopettamiseen asti vuonna 1959. Valmistajan nimestä ei suoraan ole pääteltävissä soittimen valmistusaikaa, koska Carl Wilhelmin nimikirjaimet säilyivät yrityksen nimessä hänen kuolemansa jälkeenkin.

Torven kohdalla 3D-kuvausprosessi oli sysäys sen tarkempien taustatietojen etsimiseen ja täydentämiseen. Varhaisempina vuosina museoesineiden luetteloijalla ei ole ollut käytössään yhtä helposti saatavia ja monipuolisia hakupalveluita kuin nykyään. Lisäksi 3D-prosessin etuna on, että se johdattaa tarkastelemaan kuvattavaa esinettä hyvin läheltä. Esineen yksityiskohtiin on kiinnitettävä huomiota, jotta mallinnus onnistuisi ja esineen kanssa vietetään aikaa: sitä katsotaan kuvauksen yhteydessä monista kulmista. Kaikkien museokokoelman esineiden tutkiminen tällä tarkkuudella ei ole mahdollista, mutta uudet projektit tuottavat parhaimmillaan lisää tietoa esineistä ja luovat uusia linkkejä eri aineistojen välillä.

Tutustu kaikkiin 3D-kuvattuihin esineisiin

Postimuseon 3D-mallinnettuja esineitä pääset tutkimaan tarkemmin Sketchfabin sivuilla.

Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta