Harva moottoriurheilun ajanjakso on jättänyt yhtä suurta muistijälkeä kuin rallin B-ryhmä 1983–1986. Suomalaisin silmin katsottuna B-ryhmän ajalla oli erityinen hohde, sillä kolme neljästä B-ryhmän maailmanmestarista oli suomalaisia.
B-ryhmän ajatuksena oli saada lajiin mukaan autoja, joiden suorituskyky vastaisi GT-luokan urheiluautoja. Samaan aikaan toivottiin uusia sitoutuneita autonvalmistajia. Rallia ajetaan yleisesti ottaen tuotantoautoilla, joille sallitaan tietyt etukäteen säännöissä määritellyt muutokset. Uudessa B-ryhmässä tuotantoauto kuitenkin määriteltiin siten, että luokituksen saadakseen riitti, että markkinoille valmistettiin 200 kappaleen sarja auton siviiliversiota. Lisäksi suurempien muutosten jälkeen ns. evoluutioluokitukseen riitti vain 20 auton valmistussarja. Tämä tarkoitti autonvalmistajien kannalta, että oli mahdollista suunnitella autoja, joiden ensisijainen tarkoitus oli rallissa voittaminen.
Hevosvoimien räjähdysmäinen kasvu
Valtaosa ralliin kaudella 1983 osallistuneista maailmanmestaruustason ralliautoista oli suunniteltu jo 4-ryhmän aikakaudella, eli ne oli pääosin rakennettu vakiourheiluautojen pohjalta. Oireita tulevasta oli kuitenkin jo näkyvissä, erityisesti Audin jo vuonna 1981 turbomoottorilla ja nelivedolla varustetun Quattron muodossa. Toisaalta Lancialla oli kevyt putkirungolle rakennettu ja keskimoottorilla varustettu 037, jossa ei kuitenkaan ollut turboa eikä nelivetoa. Kaudesta tulikin näiden kahden kamppailu, joka päättyi Audin Hannu Mikkolan henkilökohtaiseen mestaruuteen, mutta Lancian joukkuemestaruuteen.
Keväällä 1984 , kesken kauden, Peugeot esitteli uuden 205 T16 -auton, joka muistutti vain ulkoisesti hieman siviiliesikuvaansa. Todellisuudessa kyseessä oli ensimmäinen putkirungon, keskimoottorin, turbon ja nelivedon yhdistänyt täysiverinen kilpa-auto, joka lastentautien korjaamisen jälkeen voitti kolme kauden neljästä viimeisestä rallista. Koko kausi meni kuitenkin Audille ja Stig Blomqvistille.
Vuoden 1985 lopulla myös Lancia toi B-ryhmään uuden auton, Peugeotin tapaan konstruoidun Delta S4:n. Audin vastaus kilpailijoille oli entistä kevyempi ja tehokkaampi Sport Quattro. Myös Peugeot esitteli uuden entistäkin tehokkaamman evoluutiomallin. Vuosi päättyi Peugeotin selvään voittoon joukkuekisassa ja Timo Salosen täysin ylivoimaiseen mestaruuteen. B-ryhmän avatessa järjestäjien tavoitteena oli ollut autojen moottoritehon kasvattaminen, mutta vuonna 1985 hevosvoimamäärät olivat kasvaneet vuoden 1983 300:sta jo yli 500 hevosvoimaan, mikä yhdistettynä autojen keveyden ja kehittymättömien turvajärjestelmien kanssa alkoi olla vaaraksi sekä kuljettajille että katsojille.
Katastrofaalinen loppu
B-ryhmän viimeinen kausi 1986 oli katastrofi. Portugalin rallissa tähtikuljettajat tekivät lakon kisajärjestäjiä vastaan ja vetäytyivät kilpailusta useiden katsojien kuolemaan johtaneen onnettomuuden jälkeen. Audi teki omat johtopäätöksensä ja vetäytyi koko sarjasta. Korsikan rallissa menehtyi suomalainen Henri Toivonen karttureineen, minkä jälkeen Autourheilun kansainvälinen keskusliitto alkoi suunnitella koko ryhmän lopettamista. Kausi loppujen lopuksi päättyi Peugeotin ja Juha Kankkusen voittoon, mutta voi sanoa, että hohto oli jo kadonnut. B-ryhmä kuopattiin kauden päätteeksi liian vaarallisena ja rallin kuninkuusluokaksi jätettiin huomattavasti rajoitetumpi A-ryhmä, jossa tosin sallittiin neliveto ja turbot, mutta moottorikokoa ja auton perustumista vakiomalleihin kontrolloitiin huomattavan tarkasti.
B-ryhmän moninaisuus esillä Rallimuseossa
Mobilian Rallimuseon tämän vuoden teemana on B-ryhmä kaikkine huippuineen ja ongelmineen. Näyttelyssä on esillä aikakauden ralliautoja, ei vain kaikkein ilmeisimpiä, vaan esille nostetaan myös ryhmän vähemmän tunnettuja puolia, kuten kuninkuusluokan ohessa aloittelijoille suunnattuja autoja tai Neuvostoliiton osuutta B-ryhmässä. Lisävaikuttimena tähän on tietysti, ettei suomalaisissa kokoelmissa juuri ole B-ryhmän kolmen suuren eli Audin, Lancian ja Peugeotin aitoja kilpa-autoja. Sen sijaan Suomeen on päätynyt yllättävänkin paljon muita B-ryhmäläisiä, varsinkin kun ryhmän lopettaminen ei tarkoittanut kaikkien autojen luokituksen perumista, vaan koski lähinnä vain kaikkein tehokkaimpia malleja. Käytännössä nämäkin monesti jatkoivat kilpauriaan esimerkiksi aavikkorallissa tai ylämäkiralleissa.
Artikkelikuva: Audi Quattro Sport E2, Hannu Mikkola – Arne Hertz, Jyväskylän Suurajot 1985. Kuva: Marko Mäkinen
Rallimuseo sijaitsee Auton ja tien museo Mobiliassa. Se pitää sisällään laajan katsauksen ralliautoilun historiaan. Rallimuseosta löytyy myös kansainvälinen Rally Hall of Fame. Kesälle 2023 Rallimuseon uutuutena on rallin B-ryhmästä kertova näyttelykokonaisuus. Lue lisää Rallimuseosta Mobilian kotisivuilta.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta