Tankit täyteen näyttelyn sähköautorivissä on vaalea Talbot, postinoranssa Finnvan ja valkoinen Elcat cityvan.

Sähköautokokeiluja: suomalaista sähköautohistoriaa osa 2

toukokuu 25, 2020

Sähköauto oli hävinnyt kilpailun polttomoottoriautolle ensimmäiseen maailmansotaan mennessä. Yhdysvallat tuotti eniten sähköautoja maailmassa. Siellä polttomoottoriautojen osuus kaikista valmistetuista autoista nousi 99 prosenttiin vuonna 1914.

Sota-aika kiihdytti kehitystä. Koska rintamalla ei ollut saatavissa sähköä, kaikki armeijoiden käyttämät ajoneuvot kulkivat polttomoottoreilla. Ensimmäinen maailmansota myös kiihdytti kuorma-autojen tuotantoa kaikissa sotaa käyvissä maissa. Sodan päätyttyä nämä kuorma-autot siirtyivät siviilikäyttöön. Suomessa Saksan ylijäämävarastoista ostetut kuorma-autot olivat sekä linjaliikenteen että tavaraliikenteen selkäranka 1920-luvun puoliväliin asti. Sähköautot sen sijaan painuivat unohduksiin vuosikymmeniksi. Vaikka erilaisia sähköautokokeiluja toisinaan esiteltiin tekniikan alan lehdissä, suomalaisille tutuin sähköauto oli luultavasti Mummo Ankan Detroit Electric.

Suomessa kuitenkin oli joitakin yrityksiä markkinoida sähköautoja. Esimerkiksi Helsingin sähkömessuilla 1930-luvun puolivälissä esiteltiin Morrison Electric -merkkistä pakettiautoa, joka oli Helsingissä Te-Ma-kangastavaratalon käytössä. Messuosastolla myyntiargumenttina oli sähköauton päästöttömyys: ”Sähköautot kaduille, käryautot maanteille.” Autoa esitteli messuilla sähköinsinööri Sulo Attila, joka myös kirjoitti sähköautoista aktiivisesti lehtiin.

Kuvassa Bleichert Stromwagenin vuoden 1940 kaunokirjaimin käsinkirjoitettu katsastuskortti.
Suomessa on teollisuuden ja logistiikan käytössä ollut aikojen saatossa monenlaisia sähköajoneuvoja, mutta niitä ei yleensä ole rekisteröity tieliikennekäyttöön. Tämä Bleichert rekisteröitiin tieliikenteeseen sota-ajan poikkeustilanteessa. Kuva: Mikko Pentti / Mobilia

Muitakin sähköautoja oli. Mobiliassa on säilynyt Uudenmaan läänin katsastuskortti Strömbergin Pitäjänmäen tehtaalla käytössä olleesta Bleichert Stromwagen -sähköpakettiautosta, joka on katsastettu liikennekäyttöön 1940. Todennäköisesti ajoneuvo on ollut tehtaan sisäisessä liikenteessä jo ennen sotaa, mutta välirauhan aikana se on katsastettu katuliikenteeseen. Bleichert oli saksalainen sähkökonepaja, jonka päätuotteena olivat erilaiset kaapelihissit, mutta 1930-luvulla se valmisti myös erilaisia sähköllä toimivia hyötyajoneuvoja. Strömberg, joka oli Suomen suurin sähköalan tehdas, on voinut hankkia ajoneuvon suunnitellessaan omaa ajoneuvotuotantoaan tai Bleichertin ajoneuvojen maahantuontia. Sota-aikana Bleichert kuitenkin muutettiin sotatarviketehtaaksi, joten tuotanto päättyi 1939.

Sähköautoista johdinautoilla suurin merkitys

Yksi luku suomalaisten sähköautojen historiassa ovat rollikat eli Tampereen Härmälässä valmistetut johdinlinja-autot. Nämä saivat käyttövoimansa ajoradan päällä kulkevista ilmajohdoista, joihin autojen reitit oli sidottu. Malli Suomessa valmistettuihin rollikoihin ja suurin osa niiden erikoiskomponenteista tuli ulkomailta, mutta korit varusteineen olivat kotimaista työtä.

Mustavalkokuvassa johdinauto ylittää risteystä Helsingissä.
Rollikka eli johdinauto ylittää katua Punavuoressa Helsingissä. Kuva: Eino Heinonen / Helsingin kaupunginmuseo (CC BY 4.0)

Johdinautoliikennettä oli Tampereella 1948-1976 ja Helsingissä 1949-1974 sekä koeluontoisesti 1979-1985. Valmet rakensi vuosina 1948-1959 kaikkiaan 51 autoa. Lisäksi Helsingissä käytettiin joitakin ruotsalaisia ja neuvostoliittolaisia autoja sekä Sisun, Wiiman ja Strömbergin yhteistyönä valmistamaa koeautoa.  Ennen 2000-lukua johdinautoilla oli Suomessa käytetyistä sähköautoista suurin liikenteellinen merkitys.

Suomalaisia sähköautokokeiluja

Sähköautot, jotka eivät olleet sidottuja kiinteisiin johtimiin, olivat Suomessa vain kokeiluja 1990-luvulle asti. 1960- ja 70-lukujen vaihteessa Helsingin kaupungin sähkölaitoksen 60-vuotisjuhlissa oli esillä ilmeisesti Ruotsissa Saab 95 -farmarista tehty sähkökäyttöinen versio ja Renault R10 pohjalle rakennettu Mars II Electric myös Ruotsista. 1971 puolestaan insinööri Eero Sarimaa rakensi Trabantista tamperelaiselle Tauno Frilanderille sähköisen version.

Trabantin konehuoneeseen on rakennettu sähköauton vaatima tekniikka.
Tauno Frilanderin Trabantissa oli viiden kilowattitunnin tasavirtainen sähkömoottori, jolla kehitettiin lähes 50 kilometrin tuntinopeus. Tämä riitti hyvin lähiliikenteessä. Kuva: Mediakettu

Vakavampaa yritystä edusti useiden suomalaisten suuryritysten yhteistyössä kehittämä Talbot Horizoniin perustunut sähköauto, jonka prototyyppi valmistui 1985. Imatran Voiman ja Nesteen omistama Elcat-yhtiö kehitteli sähköautoja jakeluliikenteeseen. Koekenttänä toimi valtion omistama Posti. Ensimmäinen sarjatuotantoon päässyt suomalainen sähköauto oli Subarun pienoispakettiautojen pohjalle rakennettu Elcat Cityvan, jota valmistettiin pääasiassa Postin käyttöön 160 kappaletta 1980-luvun lopusta 2000-luvun alkuun.

Sähköauton uusi tuleminen

Ilmastonmuutoksen tunnustaminen globaaliksi ongelmaksi 2000-luvulla on lisännyt sähköautojen valmistusta ja kehitystyötä ympäri maailman. Akuilla varustettuja linja-autoja on tullut käyttöön useissa kaupungeissa, ja kuluttajille suunnatut sähkö- ja hybridihenkilöautot ovat alkaneet yleistyä nopeasti noin vuodesta 2010 lähtien. Kuitenkin koko autokannasta sähköautojen osuus on edelleen hyvin pieni. Tulevaisuudessa, kun saataville tulee edullisempia malleja ja latausinfrastruktuuri laajenee, niiden osuus todennäköisesti tulee kasvamaan.

Artikkelin pääkuvan tiedot: Tankit täyteen näyttelyn sähköautorivissä on vaalea Talbot, Postin oranssi Finnvan ja valkoinen Elcat cityvan. Kuva: Mediakettu

Tankit täyteen!

Kiinnostuitko aiheesta? Mobilian uusi Tankit täyteen -näyttely esittelee polttomoottoriautojen voittokulkua ja vaihtoehtoisten käyttövoimamuotojen paluuta. Näyttelyssä ovat esillä mm. Tauno Frilanderin Trabant, Talbot-Strömberg, Elcat Finvan ja Cityvan sekä 2001 vuosimallin Toyota Prius hybridi. Näyttelyssä käsitellään myös polttoaineiden myyntipaikkoja sekä huoltoasemien baarikulttuuria. Näyttely avautuu uudelleen 1.6.2020 ja on nähtävillä 31.1.2021 asti.

Mikko Pentti

Mikko Pentti toimii Mobilian esinekokoelmista vastaavana amanuenssina.