Saisiko olla lasillinen tekniikkaa? Tekniikan museo 50 vuotta

helmikuu 9, 2019

50-vuotisjuhliaan viettävä Tekniikan museo on aina elänyt ajassa, mutta vuosien varrella se on tullut entistä lähemmäksi kaikenlaisten museokävijöiden elämää

Vesihana. Puhelin. Käytämme näitä esineitä lähes päivittäin, mutta harvempi pysähtyy miettimään tarkemmin niiden historiaa tai alkuperäistä käyttötarkoitusta. Tämä on tavallaan esineiden tarkoituskin, sanoo Tekniikan museon tuottaja Riina Linna. 

– Monien esineiden käytön on tarkoitus olla niin helppoa, ettei esineiden olemassaoloa välttämättä tiedosta. Niiden välityksellä voidaan kuitenkin kertoa tärkeää tietoa siitä, millaisessa ajassa ja yhteiskunnassa elämme. Meidän kaikkien on hyvä oivaltaa, miten tekniikka elää ja mihin kaikkeen se vaikuttaa.

Museonjohtaja Marjo Mikkola toteaa, että teollisuus ja tekniikka ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakennuspalikoita. 

– Tekniikan rooli ihmisten arjessa on entistäkin korostuneempi, ja tekniikka muokkaa elämäämme, työtämme, ympäristöämme ja tulevaisuuttamme. Alan historian tunteminen auttaa meitä suuntautumaan tulevaan, sillä näin voimme tunnistaa niitä jatkumoita ja murroksia, joiden keskellä elämme ja olemme eläneet, hän sanoo.

Tekniikan museon omassa blogissa pohditaan, miten Tekniikan museon yleisöt ja toiminta ovat muovautuneet vuosien varrella. Lue koko juttu!

C-halli 70-luvulla. Alkuaikoina museoesineet olivat näyttelytiloissa riveissä, ja niitä oli nykyistä enemmän esillä. Niiden sommitteluun ja jäsentämiseen ei ollut tarvetta, koska yleisöt olivat ennen kaikkea tekniikan alan ammattilaisia, jotka jo tunsivat näyttelyiden aiheet. Nykyään näyttelyt on järjestetty suurta yleisöä ajatellen, ja sommittelu auttaa ymmärtämään tarinoita esineiden taustalla. Kuva: Tekniikan museo