Tekniikan kehitys tarjoaa ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen

kesäkuu 15, 2021

Tekniikka on mahdollistanut suomalaisille nykyisen elintason. Nyt teknologian koko potentiaali pitäisi valjastaa Suomen hiilipäästöjen kutistamiseen, sanoo Tekniikan museon esinekummi, tekniikan lisensiaatti Anne Urrila.

”Ilman tekniikan innovaatioita sotien jälkeinen yhteiskunnan jälleenrakennus olisi tyssännyt ennen kuin se alkoikaan. Tekniikan kehitys mahdollisti huiman nousukiidon: se mullisti maatalouden, kiihdytti teollistumista ja kauppaa sekä loi perustan aivan uudenlaiselle suuren volyymin rakentamiselle”, Urrila sanoo.

Konetekniikkaa opiskellut Urrila on tehnyt uransa ohjelmistokehityksessä, mutta yhtä tärkeässä roolissa hänen elämässään on ollut historiaharrastus. Jos matkoilla jotkut kiertävätkin museot kaukaa, Urrila kiertää ne läpikotaisin.

”Jos minusta ei olisi tullut insinööriä, olisin päätynyt historioitsijaksi”, etenkin taide- ja kulttuurihistoriaan perehtynyt Urrila kertoo.

Softakehittäjän urallaan hän on kehittänyt ratkaisuja erityisesti rakennusteollisuuden alalle. Samaan alaan liittyy myös hänen kummiesineensä, rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä oy:n julkisivun betonielementtinurkka vuodelta 1965.

”Ensi kuulemalta triviaalilta vaikuttava esine kantaa mukanaan todella merkittävää tarinaa. Muuttoliike maalta kaupunkeihin ei olisi millään muotoa onnistunut perinteisillä rakentamisen menetelmillä – ne olisivat olleet siihen aivan liian hitaita ja kalliita.”

Elementtirakentaminen paransi ihmisten elämää hyvin konkreettisesti hygieniatasosta lähtien. 60-luvulla Littoisissa syntyneen Urrilankaan­­ varhaislapsuudessa ulkohuussit eivät olleet harvinaisia.

Julkisivun nurkkamallissa näkyy sandwich-kaksikerroselementti. Sandwichin eriste on karhuntaljaa, julkisivu punatiiltä, elementit variax-laattoja. Nurkkamalli on esillä Tekniikan maa -näyttelyssä, jossa se tuo näkyväksi asumisinfraan liittyvää teknistä kehitystä. (Kuva: Tekniikan museo)

Tehdaspaikkakunnan asukkaana hän seurasi vierestä, kun tehtaan pikkupomot pääsivät ensimmäisten joukossa muuttamaan uusiin kerrostaloihin, joiden asunnoissa oli huippumukavuutena tekniset innovaatiot: vesihanat ja -suihkut.

”Yhteiskunnan historia on lopulta ihmisten historiaa. Museot voivat kokoelmiensa kautta avata elämyksellisiä reittejä isojen kehityskulkujen ja ilmiöiden ymmärtämiseen.”

Teknologia on keskeisessä roolissa kiinteistö- ja rakennusalan kestävyystavoitteiden saavuttamisessa, uskoo Tekniikan museon esinekummi Anne Urrila.

Kestävät innovaatiot löytyvät eri alojen yhteistyönä

Lainsäädäntö on ohjannut 2000-luvulle asti sitä, että kustannustehokas elementtirakentaminen on ainoa massarakentamisen muoto. Sittemmin ratkaisuja on ollut pakko alkaa etsiä laajemmin kuin tehokkuusnäkökulmasta – tuottavathan rakennusteollisuus ja kiinteistösektori yhteensä 40 % kaikista hiilidioksidipäästöistä.

Urrila ajatteleekin, että koko kiinteistö- ja rakennusala ja sen mukana rakennusteollisuus ovat ison haasteen edessä: miten vähentää päästöjä fiksusti ilman että saavutetusta elintasosta joudutaan tinkimään?

”Ei ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin teknologia. Autot ovat jo sähköistymässä kovaa vauhtia, ja food tech haastaa lihan tehotuotannon. Rakennusala sen sijaan odottaa vielä disruptiota, vaikka uusia kokeiluja onkin tehty esimerkiksi puurakentamisessa ja vihreän betonin tuotannossa.”

Vaikka Suomi on vielä täynnä rakennuksia, jotka lämpiävät ja jäähtyvät päivittäin turhaan, tulevaisuudessa näin ei tarvitse olla. Älykkäällä teknologialla esimerkiksi olosuhteiden hallintaan voidaan löytää ratkaisuja, joissa hiilineutraaliustavoitteisiin päästään rakennuksen elinkaariarvo säilyttäen ja ihmisten hyvinvointi huomioiden.

”Vain yhdestä näkökulmasta toimiviin ratkaisuihin ei ole enää varaa. Niiden välttämiseksi on aivan keskeistä tallentaa ja ymmärtää eri alojen kulttuuriperintöä”, Urrila sanoo.

Konkreettinen tapa vaikuttaa tekniikan tulevaisuuteen: esinekummius itselle tai lahjaksi

Teknologiaperinnön säilyttäminen ja tekniikan kehityskulkujen tulkitseminen on aktiivista asiantuntijatyötä. Tekniikan museon esinekummius on helppo ja konkreettinen tapa tukea ja tehdä näkyväksi yhteistä teknologiaperintöämme.

 

Miten tekniikan Suomi on kehittynyt? Miten syntyvät tulevaisuuden kestävät innovaatiot? Arvokas tekninen keksintö tai innovaatio vastaa yhteiskunnan ja käyttäjän tarpeisiin!

 

”Tekniikan museossa me autamme ymmärtämään, millainen merkitys tekniikalla on ollut yhteiskunnan rakentamisessa ja ihmisten elämässä eri aikoina. Historia toistaa itseään, ja siksi siitä saa kiintopisteitä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään päätöksentekoon”, kertoo museon kumppanuuspäällikkö Saara Klemetti.

 

Tekniikan museon esinekummina sinulla, yritykselläsi tai yhteisölläsi on ainutlaatuisen mahdollisuus olla mukana säilyttämässä suomalaisen tekniikan ja teollisuuden tarinaa. Esinekummius on myös erinomainen aineeton ja vähähiilinen lahjaidea tekniikan ammattilaiselle tai harrastajalle.

 

Innostuitko? Lue lisää Tekniikan museon sivuilta!