Vuonna 2023 Trafiikki-museoissa tehtiin ennätyksiä ja rakennettiin uutta. Työ kantaa hedelmää tulevaisuudessa ja vuosi 2024 nostaakin liikenteen, viestinnän ja teknologian kulttuuriperintöä täysin uudella tavalla esiin.
Museoille vuosi on alkanut valoisissa merkeissä. Museo toisensa jälkeen on julkaissut kävijälukuja ja -ennätyksiä. Museopalveluiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Museoviraston keräämien tietojen mukaan vuosi 2023 oli kävijätilastojen valossa kaikkien aikojen ennätys.
Myös Trafiikki-museoissa vuosi oli monella tapaa ennätyksellinen. Ilmailumuseossa paukutettiin ennätyksiä jo toista vuotta putkeen, kun vuoden 2022 42 215 kävijästä noustiin vielä roimasti, 48 539 kävijään. Forum Marinumissa ylitettiin vuoden 2022 kaikkien aikojen kävijäennätys ja saavutettiin vuonna 2023 huimat 94 660 käyntiä. Myös Suomen Merimuseo teki ennätyksen, ja kokonaiskävijämäärä ylitti 150 000 rajan. Merikeskus Vellamossa, jossa toimivat merimuseon lisäksi Kymenlaakson museo, museokauppa Plootu ja ravintola Laakonki, kävijämäärä nousi ennätykselliseen 153 000 kävijään.
Merikeskus Vellamo. Kuva: Suomen Merimuseo.
Viime vuonna kunnioitettavat 125 vuotta täyttänyt Rautatiemuseo ylitti 30 000 kävijän rajan. Museokeskus Vapriikki, jossa toimivat Trafiikki-museot Postimuseo ja Mediamuseo Rupriikki teki ennätyksen 225 216 kävijällään. Myös Tekniikan museossa vuosi 2023 oli kävijä- ja myyntiennätysten vuosi, tuoden museoon 26 prosenttia enemmän maksavia kävijöitä edellisvuoteen verrattuna.
Vuoden alussa Museokortti julkaisi TOP50 suosituimmat museot -listauksensa. Listan kärkipaikat saattavat vielä olla varattuna taidemuseoille, mutta aivan kintereillä on monta liikenteen, viestinnän ja teknologian museota. Sijalla 9 on Vapriikki. Verkostomme merimuseot Merikeskus Vellamo ja Forum Marinum löytyvät sijoilta 25 ja 36 sekä Merimuseon museolaivat Tarmo ja Kemi sijalta 47. Lisäksi mukana on myös Ilmailumuseo sijalla 50. Nähtäväksi jää, nousevatko viestinnän, liikenteen ja tekniikan museot tulevina vuosina kärkikahinoihin.
Suomen Ilmailumuseon sisäänkäynti. Kuva: Vantaan kaupunki.
Yleisömagneetteja ja uusia avauksia
Yhtenä tärkeänä syynä huipputuloksille ovat museoiden suositut näyttelytuotannot. Forum Marinumin kävijäennätystä selittää museon itsensä tuottama Titanicin suomalaiset. Intiimi ja uudenlainen näyttelytoteutus – kuunnelmallinen museoelämys vetosi kävijöihin kotimaista siirtolaisuutta painottaneella näkökulmallaan. Tuttu ja traaginen tarina esitettynä tuoreella tavalla vetosi myös täysin uusiin kohderyhmiin. Myös Merikeskus Vellamossa ennätykseen siivitti yleisömagneetiksi noussut Pako Pompeijista -näyttely. Rautatiemuseossa kävijäennätykseen johtivat kesäkauden tapahtumat sekä uudet, pidentyneet aukioloajat.
Dm7-sarjan ensimmäinen kiskobussi, Lättähattu. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.
Radio- ja tv-museo Mastolan huippukohtiin vuonna 2023 kuului loppuvuodesta avautunut, nykydokumentoinnin projektista alkunsa saanut näyttely, Retroa vai Romua – elektroniikan elinkaaria. Auton ja tien museo Mobiliassa puolestaan avautui Anssi Kasitonnin näyttely Musta viiva, joka toi Mobiliaan taiteilijan ajoneuvoaiheisia teoksia videoista luonnollisenkokoiseen Pontiac-veistokseen.
Anssi Kasitonnin näyttely Musta viiva Mobiliassa. Kuva: Auton ja tien museo Mobilia.
Mediamuseo Rupriikin tuottamassa, loppuvuodesta museossa avatussa näyttelyssä Radioaallon harjalla panostettiin uudella tavalla saavutettavuuteen. Museossa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön kuvailutulkattu ja selkokielinen ääniopastus. Lisäksi muutamat näyttelyesineet mallinnettiin kosketeltaviksi esineiksi.
Retroa vai romua – elektroniikan elinkaaria -näyttely Lahden Mastolassa. Kuva: Karoliina Redsven.
Liikenne- ja viestintähistorian kiinnostavuudesta kertoo kävijäsuosion ohella vaikuttava joukko käynnissä olevia hankkeita. Hankkeiden avulla museoiden on mahdollista kokeilla uusia ideoita käytännössä sekä etsiä uudenlaisia kumppanuuksia. Osa hankkeiden kautta tehdyistä uusista avauksista vakiintuu osaksi museoiden toimintaa ja parhaimmillaan muuttaa koko museokentän tapoja toimia ja ajatella.
Rautatiemuseo oli mukana kansainvälisessä SLIP-hankkeessa, kehittämässä museoiden tarjontaa viittomakieliselle yleisölle. Postimuseossa käynnissä oli peräti kolme eri hanketta, joiden kautta kehitetiin uutta muun muassa mediakasvatuksen ja demoskeneyhteisön parissa. Auton ja tien museo Mobilia avasi Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustuksen turvin yleisölle digitaalisen Verkkopaja-oppimisympäristön, jolla tuetaan verkossa tapahtuvaa vuorovaikutteista oppimista. Myös Tekniikan museossa kehitettiin uutta oppimisen saralla ja polkaistiin käyntiin HOW LUMATE -projekti, jonka tavoitteena on rakentaa museoon uudenlainen oppimisympäristö luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan alojen yhteistyönä. Hankerahoituksen turvin kehitettiin myös museon vapaaehtoistoimintaa sekä pyöritettiin Tavaranhuoltokahvilaa, senioreille suunnattua, korjaamiseen ja kiertotalouteen keskittyvää kohtaamispaikkaa.
Uudistumisia
Suosion takana on paitsi pitkäjänteistä työtä liikenne-, viestintä- ja teknologia-alan kulttuuriperinnön suojelemisen ja esille tuomisen eteen, myös ennakkoluulotonta uudistumista: rohkeutta ajatella toisin ja uskallusta tarttua uuteen.
Vuonna 2023 avattiin uudistunut Median museo ja arkisto Merkki. Ennen Päivälehden museona tunnettu museo koki tarvetta uudistua ja teroittaa tehtäväänsä median merkitysten tulkkina ja tallentajana. Museon uusi nimi pitää sisällään paitsi merkitykset ja perinteiset kirjoitusmerkit, myös emojit ja muut kirjoituksen perusyksiköt. Uudistuksessa on huomioitu paitsi modernit muutokset mediassa, myös museotilan historia entisissä Helsingin Sanomien toimitiloissa. Merkki tekee myös entistä selkeämmin näkyväksi museon yhteyden samassa rakennuksessa sijaitsevaan arkistoon.
Näkymä uudistuneeseen Median museo ja arkisto Merkkiin. Kuva: Heidi Piiroinen.
Viestinnän äärellä oltiin myös Postimuseossa, jossa valmisteltiin helmikuussa 2024 avautuvaa, uudenlaista museotilaa: kohtaamispaikka Kuplaa. Intiimiä ja avointa yhdistelevä tila tuo yhteen kävijöiden kohtaamisen ja pienimuotoisen näyttelytoiminnan. Kuplan avulla pyritään aktivoimaan yhteiskunnallista keskustelua museoissa. Samalla se toimii kaikille avoimena, ihmettelyn, kohtaamisen ja keskustelun tilana. Kupla on osa Postimuseolle myönnettyä, tänä vuonna alkanutta vastuumuseotehtävää. Tehtävä myönnettiin museolle yhdessä Tampereen historiallisten museoiden kanssa, ja tämä onkin ensimmäinen kerta, kun kyseinen tehtävä uskotaan kahden museon hoidettavaksi. Tehtävän erityisalana ovat viestintä, peli, posti ja digitaalinen elämä.
Kohtaamispaikka Kupla. Kuva: Wille Nyyssönen.
Myös Rautatiemuseossa organisaatiota uudistettiin kunnianhimoisesti, ja henkilökuntaa kasvatettiin peräti neljällä uudella työntekijällä. Vuoden aikana tehtyihin uudistuksiin lukeutuivat muun muassa puistojunan ja radan korjaustyön käynnistyminen, uuden kokoelmahallintajärjestelmän käyttöönotto sekä työ kansallisen rautatiekaluston viemiseksi Finnaan. Auton ja tien museo Mobiliassa puolestaan tehtiin työtä vastuullisuuden eteen. Vuodenvaihteessa Mobilia sai Ekokompassi-ympäristösertifikaatin ja syksyllä Visit Finland myönsi Mobilialle kestävän matkailun Sustainable Travel Finland -merkin käyttöoikeuden osoituksena arvokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä kestävän matkailun eteen.
Tekniikan museossa tarkasteltiin uusin silmin Kuninkaankartanonsaaren ja museotilojen potentiaalia kokeillen uusia tapahtuma- ja yhteistyökonsepteja. Monipuolista museomiljöötä hyödynnettiin tapahtumatilana esimerkiksi musiikkifestivaalille sekä Googlen ja Rovion yhteistapahtumalle.
Festivaalitunnelmaa Tekniikan museossa. Kuva: Ossi Hynönen.
Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot
Trafiikki-museoiden upea vuosi 2023 kävijäennätyksineen, uusine hankkeineen ja uudistumisineen takaa entistä paremmat lähtökohdat sille työlle, jota museoverkostossamme teemme: liikenteen, viestinnän ja teknologian kulttuuriperinnön esiin nostamiselle.
Trafiikki-museoiden painotusten kanssa oivallisesti yksiin osuu tämän vuoden Kulttuuriympäristöpäivien teema. Euroopan laajinta yleisötapahtumien kokonaisuutta vietetään tänä vuonna teemalla: Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot. Erilaiset fyysiset ja aineettomat väylät, risteykset ja verkostot ovat vahvasti liikenne-, viestintä- ja tekniikan historian ytimessä. Myös Trafiikki-verkosto itsessään, uniikkina vertaisverkostona muodostaa uusien ideoiden ja yhteistyön mahdollistavan risteyksen. Lisäksi maantieteellisesti verkottuneet, ympäri eteläistä Suomea sijoittuneet jäsenmuseomme muodostavat ainutlaatuisen kulttuurimatkailullisen reitin.
Teemavuonna Trafiikki onkin näkyvästi mukana Kulttuuriympäristöpäivien ohjelmassa, tuottaen sisältöä eri näkökulmista aihetta tarkastelevien blogikirjoitusten ja Finna-julkaisujen sekä monipuolisten tapahtumien muodossa. Teemavuoden ohjelmaa voit seurata Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakalenterin sekä Trafiikki-museoiden sosiaalisen median kanavien kautta.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta