Luotsikutteri Pitkäpaasi Helsingin edustalla. Purjeet ylhäällä.

Vain maakrapu reivaa kurssia

kesäkuu 9, 2021

Yrityksen keulakuva luovii haasteiden karikossa ja reivaa yritystä oikealle kurssille. Näitä kielikuvia olet saattanut nähdä käytettävän vaikkapa taloudesta uutisoitaessa. Mutta mitä merellä reivataan, milloin luovitaan ja millaista on kulkea laitamyötäisessä?

Tuulta päin ja reivaamaan!

Purjehdussanasto on suurelta osin vierasperäistä erikoissanastoa, joka on tuttua vain purjehtijoille. Osaa sanoista kuitenkin käytetään arkikielessä ja senpä takia esimerkiksi reivauksen oikea merkitys on hämärtynyt.

Purjehtija ei reivaa aluksen kurssia eli kulkusuuntaa, vaan hän reivaa (ruots. reva) purjetta. Sillä tarkoitetaan purjeen pinta-alan pienentämistä, joka on tarpeen kovalla tuulella aluksen kallistuessa liian paljon. Reivaus vakauttaa aluksen kulkua.

Purjeveneissä reivataan tyypillisesti isopurjetta. Tästä näet esimerkin valokuvassa, jossa Suomen merimuseon luotsikutteri Pitkäpaasi purjehtii navakassa tuulessa. Museoidulla, mutta edelleen purjehduskuntoisella veneellä on pienennetty isopurjeen pinta-alaa sitomalla purjeen alareunaa kiinni puomiin.

Kovalla tuulella purjehtiva vene. Kallellaan. Etualalla isoja vaahtopäisiä aaltoja.
Luotsikutteri Pitkäpaasi vuoden 2016 Viaporin tuoppi -kilpailussa. Tuolloin oli tuulinen päivä, ja osa puuveneiden kilpailuun osallistujista joutui jättämään kilpailun väliin. Kovaan keliin tarkoitettu Pitkäpaasi näytti kisassa kuitenkin vahvuutensa. Kuva: Sami Pitkänen. www.samipitkanen.com

Kovalla tuulella voi myös vähentää purjeiden määrää tai vaihtaa pienempään purjeeseen. Tämä kaikki riippuu veneestä ja sen purjehdusominaisuuksista.

Kuvan olosuhteissa Pitkäpaaden maston huippuun nostettavaa toppipurjetta ei ole otettu käyttöön ollenkaan ja keulimmainen purje, klyyvari, on vaihdettu tavallista pienempään. Klyyvaria (ruots. klyvare) kutsutaan myös tuulenhalkojaksi. Tiesitkö, mistä tämä nenän leikkimielinen nimi on peräisin?

 

Elämänkin myrskyissä luovitaan

Purjevene ei kulje vastatuuleen suoraan, vaan sillä luovitaan tai kryssataan (ruots. kryssa) kääntyen vuoroin vasemmalle ja oikealle hivuttaen haluttuun suuntaan. Arjessa konflikteja kaihtava ihminenkin saattaa luovia hankaluuksia väistellen.

Välillä purjehtijakin pääsee helpolla ja saa nauttia laitamyötäisestä. Tässä tapauksessa kyse ei ole humalan aiheuttamasta huojuvasta kävelystä, vaan perän takaa viistosti tulevasta tuulesta. Se on yleensä myötätuultakin parempi purjehdustuuli.

 

Lue Suomen merimuseon sivuilta lisää luotsikutteri Pitkäpaadesta, jolla on luovittu ja reivattu seitsemällä merellä neljän lipun alla. Pitkäpaaden historiasta on tehty myös Minuutiksi museoon -video. Tänä kesänä alusta tullaan näkemään ainakin Kotkan vesillä Kotkan pursiseuran operoimana.

 

Kielikulma-juttusarjassa pohdiskelemme tekniikan, viestinnän ja liikenteen alojen termejä ja niiden merkityksiä ja käyttöä arjessa. Uppoudu merelliseen sanastoon syvemmälle, jotta pysyt keskusteluissa pinnalla.

 

Mitä luotsi luotsaa?

Mikä onkaan keulakuva?

Artikkelin pääkuva: Pitkäpaasi täysin purjein Helsingin edustalla. Kuva: Anne Ala-Pöllänen. Suomen merimuseo / Museoviraston kuvakokoelmat.

Johanna Aartomaa

Kirjoittaja on Suomen merimuseon museolehtori, joka luovii työssään Merikeskus Vellamon yleisötyön innostavilla väylillä.