Viisi syytä vierailla Saimaan kanavalla

Onko tämän kesän suunnitelmissasi kotimaan matkailua?  Toivottavasti, sillä nyt kannattaa suunnata Lappeenrantaan Saimaan kanavalle! Tässä viisi hyvää syytä matkalle: 

 1. Saimaan kanava

Ensimmäisen Saimaan kanavan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1844 Viipurin ja Saimaan välisen liikenneosuuden parantamiseksi.  Kanavan haasteena oli rahoitus, joka oli siihen aikaan ennen kuulumattoman suuri – kolme miljoonaa hopearuplaa. Keisari Nikolai I auttoi rahoitusjärjestelyissä lunastamalla loput obligaatiot Pietarin kauppapankkiin.  Tämä taas vaikutti siihen, että kanavasta tuli kansallinen projekti. Samalla obligaatioista opittiin niin paljon, että senaatti päätti vuonna 1857 rahoittaa rautateiden rakentamisen samalla tavalla.  Kanava rakennettiin vuosina 1844–1856. Rakentamisessa käytettiin työvoimaa ja osaamista sekä Ruotsista että Venäjältä, ja hanke valmistuikin nopeammin kuin oli suunniteltu ja kustannusarvio piti hyvin.  

Kanavalla aloitettiin uuden Saimaan kanavan rakentaminen 1963. Työt jatkuivat vuoteen 1968. Presidentti Urho Kekkonen vihki kanavan käyttöön 5.8.1968. 

Saimaan kanava on 43 km pitkä, josta 23 km on Suomen ja 20 km Venäjän puolella.  Kanava on 34–55 m leveä ja 5,2 m syvä. Korkeusero Saimaan ja Suomenlahden välillä on keskimäärin 76 m ja kahdeksan sulkua, joista Mälkiän ja Mustolan sulut löytyvät Saimaan kanavan museon läheltä.  

Samoin kuin ensimmäisen kanavan rakentamisessa myös uuden Saimaan kanavan rakentamisessa maisemointi ja kanavapuistot olivat keskeisiä työkohteita. Mälkiän sulun kanavapuisto nimettiin Urho Kekkosen puistoksi, ja puistoon on rakennettu useampia muistomerkkejä.  Kanavan ympäristössä on helppo kulkea joko kävellen tai pyörällä. 

 2. Saimaan kanavan kasöörin talo

Kasöörin talo, joka sijaitsee aivan Saimaan kanavan vieressä, on vanhin Suomessa säilynyt kanavien virkatalo. Sen lisäksi kanavan rakennusajalta on säilynyt kaksi sulkuvartijan taloa, joista toinen näkyy Mälkiän sulun yläpuolella. Kasöörin talo on rakennettu talven 1845–1846 aikana kanavatyömaan ensimmäisen lohkon työpäällikön asunnoksi.  

Alkuperäinen rakennus oli rapattu hirsirakennus, jonka pihapiiriin kuuluivat talli, navetta, kaksi aittaa, käymälä, vaunuliiteri sekä renkitupa, jonka yhteydessä oli sauna ja kivikellari. Osa rakennuksista löytyy edelleenkin pihapiiristä. 

Kanavan valmistuttua (1856) rakennuksesta tuli kanavan yläpiirin piiripäällikön (kasööri) virkatalo. 1920-luvulla rakennus muutettiin kahden perheen asunnoksi ja nykyinen lasiveranta rakennettiin entisen suippoharjaisen verannan tilalle. Kun rakennus korjattiin vuonna 1995 museokäyttöön, sen ulkonäkö palautettiin 1920-luvun lopun asuun, mutta sisätilat jätettiin entiselleen.  Museon eteisaulassa on esillä rakennuksen seinärakennetta, jossa näkyvät talon historialliset kerrostumat. Museorakennus on suojelukohde. 

 3. Virkatalon puutarha

Kuten kanavan ympäristön puistoalueet myös museon puutarha on ainutlaatuinen käyntikohde. Mälkiän kanavakasöörin talon miljöössä erottuu pihapiirin jako hyötypuutarhaan, peltoalueisiin, edustuspuistoon ja erityisen edustavaan etupihaan.  Aikoinaan ympäristö on ollut avointa peltoa ja niittyä. Koivut ja korkeahko kuusiaita rajaavat piha-alueen. Puiston perusrungon muodostaneet tammet, pihdat ja lehtikuuset ovat yhä tallella.  Sulkuvartijoiden tehtävänä oli istuttaa vuosittain uusi jalo lehtipuu kanavan varteen, kunnes kanavalle vuonna 1884 saatiin kanavapuutarhuri. 

Museon etupihan muotopuutarhassa on yhdistetty englantilaisen maisemapuutarhan ja geometrisen muotopuutarhan piirteitä. Etupihan puutarha on ennallistettu 2000-luvulla. Puutarhassa ja ympäröivissä puistoissa voi seurata luonnon muuttumista, ja museon puutarhaan asennetuilla pöytäryhmillä voi nauttia museokahvilan tarjoiluista. Museon puutarhasta voi lähteä kävelemään kanavapolulle, joka kiertää Mälkiän ja Mustolan kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla kanava-alueella. Polun varrelta löytyy info-ja opastetauluja. Museolta on saatavana myös luettelo puutarhan kasveista. 

Museo osallistuu 20.6.2021 Avoimet puutarhat -tapahtumaan, jolloin puutarhaan voi tulla tutustumaan ja vaihtamaan taimia tai perennoja sekä pitämään puutarha-aiheista kirpputoria.  

4. Saimaan kanavan museo

Kasöörin talossa toimii nykyisin Saimaan kanavan museo, joka on avoinna yleisölle kesällä. Tänä vuonna museo avataan 7.6. ja museo sulkeutuu 8.8. eli museon aukioloaika mukailee pitkälti koulujen lomakautta. Museo on avoinna päivittäin klo 11–18, ainoastaan juhannuksena museo on suljettu (25.–27.6.2021). 

Museon vuonna 2013 uusittu näyttely sisältää mm. pienoismalleja, ja näyttelytauluista voi tutustua Saimaan kanavan historiaan. Museoon on vapaa sisäänpääsy ja tilauksesta museolla järjestetään ryhmille opastettua kierroksia. 

 5. Museokahvila

Matkan ehdottomasti paras anti löytyy museon sisällä toimivasta museokahvilasta.  Kahvilassa leivotaan päivittäin herkullista pullaa sekä erilaisia makeita ja suolaisia leivonnaisia. Kahvin tai teen saa nauttia aidoista posliinikupista, ja jäätelöt ja virvokkeet täydentävät tarjoiluvaihtoehdot. Kupillinen kahvia maistuu vielä paremmalta, kun sen saa nauttia joko museon salissa, viehättävällä lasiverannalla tai kauniissa puutarhassa. 

Museokahvilan yhteydestä löytyy myös pieni museokauppa, josta voi hankkia matkamuistoja, postikortteja, kirjoja tai lahjatavaroita. 

Artikkelikuva: Saimaan kanavan museo toimii vanhassa Kasöörin talossa, jossa on kauniisti ylläpidetty puutarha. Kuva: Mobilia

Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta