Olisiko sinusta hard core -yhteydenpitäjäksi? Vinkkejä luovaan viestimiseen poikkeusaikoina

9 huhtikuun, 2020

Kun epidemia pakottaa fyysiseen etäisyyteen, on aika vahvistaa sosiaalista läheisyyttä ja kokeilla viestintävälineitä luovasti. Etäkokousohjelmistoista puhuvat nyt kaikki, mutta todelliset hard core -viestittelijät venyttävät repertoaariaan myös historiasta tuttuihin välineisiin. Tutustu Trafiikki-museoiden kokoelmista löytyviin yhteydenpitovälineisiin eri ajoilta, ja tee digiloikka menneisyyteen.

Mitä jos penkoisit vanhat näppäinpuhelimesi piirongin perältä takaisin käyttöön, tai yrittäisit pitää itsesi ajan hermolla teksti-tv:n välityksellä?

Saatat huomata, että tieto- ja viestintätekniikka on kehittynyt viime vuosina huimasti. Ja onneksi niin, sillä tekniikka helpottaa yhteydenpitoamme poikkeuksellisena aikana, jolloin emme voi tavata toisiamme arjessa.

Yhteydenpidon ei tarvitse olla aina digitaalista vaan esimerkiksi vanha tuttu kirje pitää edelleen pintansa. Tekniikan ja viestinnän rooli kuitenkin korostuu ihmisten elämässä koko ajan vahvemmin, ja kehitys tuntuu kiihtyvän koko ajan. Siksi ajoittain on arvokasta pohdiskella, mistä nykypäivään onkaan tultu, ja palata oman elämänhistorian viestintävälineiden äärelle.

Tekniikan museon johtaja Marjo Mikkola on todennut museon blogissa, että historia auttaa ihmisiä ymmärtämään ja arvostamaan nykypäivää, sekä suuntautumaan tulevaan:

– Voimme tunnistaa niitä jatkumoita ja murroksia, joiden keskellä elämme ja olemme eläneet, hän sanoo.

Postimuseon näyttely on toistaiseksi suljettu epidemian vuoksi, mutta unohtumattomia kirjeitä voi kuunnella netissä Seela Sellan ja Esko Roineen lukemana. Kyyneleiltä voi olla vaikeaa välttyä. Kuva näyttelystä: mielikuvittaja Tomi Aho

1. Kirje

Oletko koskaan ajatellut, että kirje on yksi vanhimmista langattoman tiedonvälityksen muodoista? Postimuseon videolta selviää, että tämä viestinnän tapa on ollut olemassa jo 300 vuotta sitten:

Kirjeen merkitys ei myöskään ole vähenemässä, jos Postimuseon väeltä kysytään. Henkilökunta tietää, mistä puhuu, sillä museossa on parhaillaan Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttely, joka esittelee huikean kokoelman sekä tavallisten että tunnettujen suomalaisten koskettavia kirjeitä 1800-luvun lopulta nykypäivään.

– Kirjeissä ilmaistaan monenlaisia tunteita. Joskus kirje tuo myös lohtua ja toivoa paremmasta. Kirje mahdollistaa omien ajatusten punnitsemisen eri tavalla kuin pikaviestin. Jotain kirjeen voimasta kertoo myös se, että merkitykselliset kirjeet säilyvät perheissä yli sukupolvien, Postimuseon projektipäällikkö Suvi Jalli sanoo tiedotteessa.

– Käsin kirjoittaminen tuntuu ruokkivan luovuuttani vielä nykyäänkin eri tavalla kuin älypuhelimen selaaminen. Kirjeissä voi jakaa syvällisiäkin ajatuksia, mikä ei tunnu yhtä luontevalta Whatsapissa, pohtii puolestaan 90-luvun nuori, joka muistelee blogikirjoituksessa lapsuutensa kirjeenvaihtokokemuksia.

Historian saatossa kirjeissä on välitetty tunteita, jotka ovat pitäneet ihmiset kiinni elämän syrjässä vaikeina aikoina. Mitä jos kirjoittaisit isovanhemmillesi tai ystävällesi nytkin kirjeen, joka koskettaisi ja yhdistäisi fyysisen etäisyyden yli sekä jättäisi jäljen tästä ajasta tuleville sukupolville? Kirjoita kirje läheisellesi tai tulevaisuuden minällesi ja osallistu Postimuseon #karanteenikirjeet-somekampanjaan. Katso lisätiedot Postimuseon sivuilta.


Kuva: Tekniikan museo

2. Nokia Communicator

1990-luvun lopussa monen vyötäisillä keikkui Nokia Communicator, jota voi itse asiassa pitää yhtenä maailman ensimmäisistä älypuhelimista. Sillä pystyi nimittäin paitsi soittamaan ja tekstaamaan, myös selaamaan nettiä, lukemaan sähköposteja ja lähettämään fakseja.

Ulkonäöltään Communicator muistutti jotain kannettavan tietokoneen ja matkapuhelimen välimaastosta. Minuutiksi museoon -videolla Nokia Communicatorin muotoilija Panu Johansson kertoo puhelimen muotokielestä sekä siitä, miten muotoilulla voidaan tukea mahdollisimman sujuvaa yhteydenpitoa:

Löytyykö arkistoistasi vielä Communicator? Entä jokin vanhempi älypuhelinmalli tai näppäinpuhelin, jolla pääsee nettiin? Jos löytyy, kokeile, toimiiko puhelimesi vielä ja millaiselta sen käyttö tuntuu näin vuosien jälkeen. Tuntuisiko koronakriisin aikainen tiuha viestittely vaivalloisemmalta?

P.S. Toisin kuin nykyään, Communicatorin aikana tekstiviesteillä oli enimmäispituus. Asian mahduttaminen 160 merkkiin olikin välillä työlästä ja pakotti luoviin ratkaisuihin, kuten toiselta Minuutiksi museoon -videolta selviää.


Vistacom-kuvapuhelin on esillä mediamuseo Rupriikissa.

3. Lankapuhelinverkossa toimiva kuvapuhelin

Videopuhelut eivät ole niin uusi juttu kuin voisi luulla. Kuvapuhelintekniikkaa kehitettiin Suomessa jo 1980-luvulla: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen kehitystyön tuloksena vuonna 1986 syntyi pienyritys Vistacom Industries, jonka tekniikka mahdollisti kuvan välittämisen yhtä lankapuhelinlinjaa pitkin.

Aika ei ollut kuitenkaan vielä kypsä kuvapuheluille, vaan Vistacom-puhelinten suosio hiipui 1990-luvun edetessä.

Löytyisiköhän Vistacom-puhelimia vielä muualta kuin mediamuseo Rupriikin kokoelmista? Aina voi yrittää, mutta vaiva saattaa olla sen verran suuri, että voi olla helpompaa soittaa videopuhelu ihan vain nykyaikaisella älypuhelimella. Jos et ole vielä hankkinut kokemusta videopuheluista, nyt on hyvä aika kokeilla – onhan innovaatiokin jo 34-vuotias!


Teksti-tv:stä saa edelleen kiteytetysti tietoa ajankohtaisista asioista. Kuvankaappaus Ylen teksti-tv:stä netissä.

4. Teksti-tv

Muistatko vielä teksti-tv:n, tuon internetin edeltäjän, joka tarjosi selailijoille ajankohtaista sisältöä neonvärisillä kirjaimilla, jotka häikäisivät mustaa taustaa vasten? Entä tiesitkö, että palvelu on edelleen olemassa ja sitä käytetään ahkerasti?

Yle kertoo, että Teksti-tv rantautui Suomeen 1980-luvun alussa. Aluksi palvelussa esitettiin lähinnä uutisia, mutta sisältöjä tuli lisää nopeasti. Heti ensimmäisenä vuotenaan palvelu tavoitti yli 100 000 ihmistä.

Teksti-tv:tä käytettiin myös ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, ja sen kautta olis mahdollista löytää mm. kirjekavereita, joiden kanssa yhteydenpitoa jatkettiin kirjeenvaihdon välityksellä. Nykyään nettikeskustelut taitavat olla syrjäyttäneet teksti-tv:n seuranhaku- ja keskustelupalstat, mutta vuorovaikutteisuutta sieltä löytyy edelleen mm. Kuluttajakysymykset-palstalta.

Jos et ole koskaan käyttänyt teksti-tv:tä tai sen selailusta on aikaa, etsi painike kaukosäätimestäsi ja katso muistojen verestämiseksi, mitä palvelusta nykyään löytyy. Saatat yllättyä positiivisesti, sillä teksti-tv:hen on valittu vain ne kaikkein olennaisimmat tiedot uutistulvan seasta. Voit selata teksti-tv:tä myös mobiilisovelluksella tai netissä Ylen sivuilla.


5. Radio

Radiolla on Suomessa pitkä historia: Yleisradion ensimmäinen lähetys näki päivänvalon jo vuonna 1926. Mutta miksi radio pitää edelleen pintansa, vaikka sen rinnalle on tullut lukuisia muita mediamuotoja?

Radio- ja tv-museo Mastolan näyttelyamanuenssi Jenni Ahto-Hakonen pohdiskelee blogikirjoituksessaan, miksi radiolla on paikkansa 2020-luvun ihmisen arjessa, vaikka sen kuolemaa on povattu jo 1980-luvulta saakka.

– Nykypäivänä ja etenkin koronakriisin kaltaisina poikkeusaikoina radiolla on paikkansa ihmisten välisen yhteyden vahvistajana ja yksinäisyyden hälventäjänä, hän kirjoittaa.

Milloin olet viimeksi napsauttanut radion päälle? Entä soittanut lähetykseen? Jos etätyöpäivät tuntuvat matelevan hitaasti, taustalla soivasta radiosta voi saada energiaa. Soittolistojakaan ei tarvitse tehdä itse, vaan joku toinen on valinnut musiikkikappaleet valmiiksi.

Opetusmateriaalia: yhteydenpitoa ennen ja nyt

Nyt on hyvä hetki kokeilla uudenlaisia yhteydenpitotapoja sekä pohdiskella, miten erilaiset viestintävälineet helpottavat omaa arkea. Mikä olisikaan parempi keino tähän kuin oppimistehtävät?

 

Olemme tehneet opetuspaketin, jossa on tämän sivun koosteeseen liittyviä tehtäviä. Niiden avulla voi tarkastella viestintää ja yhteydenpitoa eri näkökulmista.

 

Tehtävät soveltuvat myös opetukseen kotona, ja ne on suunnattu ala- ja yläkouluikäisille.

 

Klikkaa opetuspakettiin!