Merkki ja Tekniikan museo osallistuivat syyskuussa Toivontallentajat-päivään. Sen myötä museoiden kokoelmat täydentyivät ripauksella ihmisoikeuskamppailua ja äänilevyteollisuutta. Mistä on kyse nykydokumentoinnissa?
Nykyhetki on ennemmin tai myöhemmin vääjäämättä historiaa: tästä syystä museot tekevät nykydokumentointia. Syyskuussa 2024 museot ympäri Suomen osallistuivat valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKOn vuotuiseen tempauspäivään. Tänä vuonna päivän teema oli toivo: Toivontallentajat-tempauksissa nykydokumentoitiin eli tallennettiin erilaisia, usein paikallisia ilmiöitä esimerkiksi tekemällä haastatteluja, kuvaamalla tai esinetallennuksin.
Trafiikki-museoissa nykydokumentointiin vuonna 2024 kahta museoiden teemaan ja tietysti toivoon liittyvää, keskenään hyvin erilaista ilmiötä. Miten tempaukset sujuivat ja mitä annettavaa niillä oli museoille? Median museo ja arkisto Merkin ja Tekniikan museon Toivontallentajat Aikku Meura ja Laura Salervo kertovat.
Merkki: toivon viestejä toivottomiin oloihin
Valko-Venäjän vankiloissa istuu tällä hetkellä kymmeniä toimittajia, koska maan hallinto haluaa estää vapaan median toiminnan maassa. Sananvapaus ja medianvapaus ovat Merkin keskeinen teema, ja museossa on nyt esillä postilaatikkoseinä, jonka kautta voi lähettää itse kirjoitettuja viestejä vangituille toimittajille.
Päätimme järjestää tempauspäivänä tapahtuman, joka nostaa samalla esiin museon uutta vankitukitoimintaa. Hirveissä olosuhteissa syyttöminä viruvien vankien tilanne tuntuu toivottomalta. Posti on usein heidän ainoa ikkunansa ulkomaailmaan, joten Merkki kannustaa museon asiakkaita kirjoittamaan vangeille.
Toivon pilkahduksia -tapahtumassa oli asiantuntijavieraana postilaatikkoseinän suunnitellut Ingrid Svanfeldt. Hän kertoi tapahtuman kävijöille vankien tilanteesta ja Valko-Venäjän ihmisoikeuksien alennustilasta laajemminkin. Iltapäivällä alkanut tapahtumamme oli aluksi hiljainen, mutta paikalle pölähti yllättäen yläkouluryhmä, joka jäi kuuntelemaan Ingridiä ja kirjoitti sen jälkeen pinon viestejä postilaatikoihin. Koululaisten viestejä emme voineet valitettavasti tallentaa suostumuspaperissa määritellyn ikärajan takia.
Tapahtumamme ei kerännyt suurta osallistujamäärää, mutta sen aikana oli merkityksellisiä kohtaamisia ja keskusteluja siitä, mihin ihmisoikeuksien rajoittaminen voi johtaa. Valokuvasimme kirjoitettuja viestejä ennen kuin ne pudotettiin postilaatikoihin. Pohdin kollegani kanssa sitä, että maininta viestien dokumentoinnista saattoi huolestuttaa esimerkiksi suomen valkovenäläisiä, vaikka dokumentointiin osallistuminen olikin vapaaehtoista.
Tekniikan museo: Vinyylilevyjen valmistuksessa uutta toivoa
Yhteisissä tempauksissa on hauskaa se, että aihetta voi lähestyä hyvin erilaisilla ideoilla sekä lähestymistavoilla, ja tallennuksista syntyy suomalaisten museoiden toteuttamina kirjava joukko kiinnostavia tallennuksia. Samalla saadaan nostettua museoiden näkyvyyttä. Olemme tehneet erilaisia tempaustoteutuksia Tekniikan museolla. Esimerkiksi korona-aikana teimme tempauksen etätoteutuksena. Itse pidän kuitenkin kaikista eniten siitä, kun pääsee kasvotusten keskustelemaan ihmisten kanssa, sekä näkemään, aistimaan ja havainnoimaan paikan päälle tallennettavan kohteen.
Tekniikan museon porukalla kävimme tempauspäivänä 13.9.2024 tallentamassa Helsingin Levypuristamon toimintaa. Meitä kiinnosti kuinka näin digitaalisuuden ja suoratoistopalveluiden aikana, vinyylilevyjen suosio ja kysyntä on jälleen kasvanut edellisen kymmenen vuoden aikana. Vinyylilevyjen valmistus Suomessa oli jo historiaa. Edellisen kerran niitä valmistettiin Suomessa 1990-luvulla. Kasvaneen kysynnän myötä vinyylilevyjen valmistukseen ja alalle on tullut uutta toivoa. Ensimmäistä kertaa 30 vuoden tauon jälkeen vinyylilevyjen puristaminen alkoi uudestaan Suomessa Helsingin Levypuristamon aloittaessa toimintansa Kyläsaaressa vuonna 2023.
Pääsimme tempauspäivänä tutustumaan Levypuristamoon ja vinyylilevyjen tuotanto- ja valmistusprosessiin. Tallennuspäivä sujui hyvin ja keskusteltavaa olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa. Oli kiinnostavaa kuulla ja nähdä kuinka levyjä valmistetaan ja minkälaista alalla on ollut. Korona-aikana vinyylilevyjen kysyntä oli ollut kaikista suurinta. Sen jälkeen kysyntä tuli alaspäin, mutta vakiintui. Tällöin Levypuristamo aloitti toimintansa. Itse valmistusprosessi ja laitteet ovat hyvin samankaltaisia kuin 40 vuotta aiemminkin. Erityisesti kotimaiset yhtyeet ja artistit tilaavat vinyylilevyjä Levypuristamolta. Vaikka digitaalisuus ja suoratoistopalvelut ovat nykypäivää, huomattava määrä ihmisiä haluaa silti omistaa fyysisiä vinyylilevyjä ja kuunnella niiden analogista ääntä. Ne ovat tärkeitä ja merkittäviä ihmisille. Tempauksen tuloksena Tekniikan museon kokoelmiin tallentui 37 valokuvaa.
Kirjoittajat
Aikku Meura, tapahtumakoordinaattori, Median museo ja arkisto Merkki
Laura Salervo, tutkija, Tekniikan museo
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta