Tiesitkö: kuka on intendentti? Museoammatteja selkokielellä

lokakuu 13, 2020

Museo tuo kulttuurin kaikkien ulottuville. Ne tallentavat, tutkivat, hoitavat ja välittävät tietoa ihmisestä ja hänen elinympäristöstään. Museot tekevät myös tärkeää ja laadukasta työtä sen eteen, että kaikilla olisi mahdollisuus tietoon, kulttuuriin ja osallisuuteen.

Museoammatit kuulostavat alan ulkopuolisen korvaan oudoilta. Tiedätkö esimerkiksi mitä tekee museossa työkseen intendentti tai amanuenssi?

Museoalan ammattiliiton määritelmän mukaan

”intendentiksi kutsutaan museoalan erikoisosaajaa. Suomessa työskentelee reilut 80 intendenttiä, jotka ovat perinteisiä museoalan asiantuntijoita museoamanuenssien ja tutkijoiden rinnalla.”

Ammattinetin mukaan

museoamanuenssi (tutkija) vastaa esineellisen kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristön tallentamisesta, tutkimisesta ja hoidosta. Työn tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään.”

Pyysimme myös Selkokeskusta auttamaan meitä ja kääntämään museoalan ammattikuvaukset selkokielelle.

Selkokieliset ammattikuvaukset

Museomestari

Museomestari on käytännön mies tai nainen.
Museomestari vastaa näyttelyiden rakentamisesta.
Hänen vastuullaan ovat myös näyttelyesineiden
siirtäminen, kuljettaminen, pakkaaminen ja varastointi.

Museomestari vastaa museon teknisistä laitteista.
Hän hallitsee valaistustekniikan sekä laitteet,
joita käytetään kuvan- ja äänentoistossa.
Hän osaa myös käyttää tietokoneohjelmia,
joilla eri teknisiä laitteita ohjataan.
Museomestarille kuuluvat lisäksi teknisten laitteiden
hankinta sekä lämmityksen ja ilmastoinnin valvonta.

Museomestari Piirros: Timo Kokkila

Amanuenssi

Amanuenssi on monessa mukana.
Hän osallistuu museon näyttelyiden
suunnitteluun ja esillepanoon alusta loppuun.
Hän on myös mukana hankkimassa esineitä,
joita museon näyttelyihin tulee.

Amanuenssin tehtäviä ovat usein myös
museon esineiden luettelointi ja arkistointi,
julkaisut, markkinointi, asiakaspalvelu
sekä museossa tapahtuva opetus.
Tutkimus on osa amanuenssin työtä.

Amanuenssi Piirros: Timo Kokkila

 

Intendentti

Intendentti on museoalan erikoisosaaja.
Museon kokoelmat ovat usein hänen vastuullaan.
Intendentti hankkii uusia esineitä museon
kokoelmiin, tutkii niitä ja on mukana
suunnittelemassa näyttelyiden sisältöä.

Intendentin työhön voi kuulua myös
museon hallintoon liittyviä asioita,
kustannuslaskelmia, esimiehen tehtäviä,
tiedottamista ja asiantuntijatehtäviä.

Intendentti Piirros: Timo Kokkila

Konservaattori

Konservaattorin työn tavoite on,
että museoesineet säilyvät.
Hänen tehtävänsä on pysäyttää
museoesineiden hajoaminen.

Konservaattorin työ on käsityötä,
joka vaatii monipuolista tietoa ja taitoa.
Konservaattori voi erikoistua esimerkiksi
esineisiin, rakennuksiin, tekstiileihin,
taideteoksiin tai vaikkapa ajoneuvoihin.
Hän tutkii alkuperäisiä materiaaleja, rakennetta
sekä vanhoja työtapoja, joilla esineet on tehty.
Konservaattori osallistuu osaltaan näyttelyiden,
kuljetusten ja varastoinnin suunnitteluun.
Posted October 10, 2014 6:49am

 

Konservaattori Piirros: Timo Kokkila

Vuosittain lokakuussa 13.10. vietetään selkeän kielen päivää. Päivän tarkoituksena on kannustaa hyvän kielen käyttöön ja kertoa, miten tekstit laaditaan niin, että asiallisten, selkeiden ja ymmärrettävien tekstien laatiminen ei kohtaa arjessa turhia esteitä.

 

Mitä eroa on selkokielellä ja selkeällä kielellä? Selkokieli on erityisryhmien tarpeita varten muotoiltua, yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä. Selkeällä kielellä taas tarkoitetaan tavallista ymmärrettävää yleiskieltä. Selkeästä kielenkäytöstä hyödymme me kaikki.

 

Suomessa 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä, joka on hyvää yleiskieltäkin helpompi kielimuoto. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli.

 

Edellä museoammattien esittelyssä tekstiä on rivitetty, kuten selkokielessä on tapana. Lauseet on mm. pyritty aloittamaan omalta riviltään. Tekstipalsta voi olla kapeampikin, se riippuu tekstin käyttötarkoituksesta, taitosta ja palstan leveydestä. Lauseet on hyvä aloittaa kuitenkin uudelta riviltä ja yrittää saada ajatuskokonaisuus samalle riville.

 

 

 

 

Tiina Jantunen