YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat ohjanneet organisaatioiden vastuullisuustoimia jo v:sta 2016. Kestävän kehityksen tavoitteita on yhteensä 17 ja nämä kattavat ympäristön, sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden. YK:n mukaan: ”Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. Kestävään kehitykseen liittyy olennaisesti ajatus planeetan rajoista. Ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. ” Tässä blogissa pääset tutustumaan ennen kaikkea Suomen Rautatiemuseon, Postimuseon ja Ilmailumuseon vastuullisuuteen. Blogin lopusta löytyy linkkejä myös muiden Trafiikki-museoiden vastuullisuuteen.
Vastuullisuusaskeleita Suomen Rautatiemuseossa
Kun aloitin toukokuussa 2023 tehtävässäni yleisöpalvelupäällikkönä Suomen Rautatiemuseolla oli jo alkanut itää ajatus omasta vastuullisuusohjelmasta. Muutamat museot olivat jo suorittaneet sertifikaatteja ja aihe oli ehdottoman ajankohtainen, mutta tästä kesti vielä jonkin aikaa, että lähdimme itse asiaa varsinaisesti toteuttamaan.
Ensimmäiset askeleet polulla otettiin, kun osallistuin keväällä 2024 CNE 2.0 hankkeen alueen matkailutoimijoille järjestämään työpajaan, jonka tarkoituksena oli aloittaa työskentely kohti STF-merkkiä. Yhtenä vaatimuksena STF-merkin suorittamiseen on ympäristösertifikaatti, jonka valinta ei ollutkaan aivan helppo. Sertifikaatteja on monenlaisia: eri hintaisia, kotimaisia, kansainvälisiä, pelkkään ympäristöön painottuvia, laajemmilla valmennusohjelmilla, omatoimisempia jne. Päädyimme lopulta Greenkey -sertifikaattiin, sillä siinä huomioidaan ympäristövastuun lisäksi laajasti sosiaalista ja yhteiskunnallista vastuullisuutta, se on kansainvälisesti tunnettu ja sisältää paljon koulutusta ja apua jäsenilleen sekä hakijoille.
Sertifikaatin valinnan jälkeen siirryimme sitten toteutukseen: innosta puhkuen kirjasimme ylös kaikkea sitä vastuullisuutta, mikä on jo luonnostaan museotyöhön sisälle kirjoitettua: säilytämme kulttuuriperintöä, suojelemme historiallisia esineitä ja rakennuksia, edistämme ja toimimme osana paikallista kulttuuria, tarjoamme harjoittelu- ja työkokeilumahdollisuuksia, esittelemme vastuullista toimintaamme näyttelyissä ja viestinnässämme. Myös monet ympäristövastuullisuusasiat toteutuvat toiminnassamme kuin itsestään: kannustamme käyttämään joukkoliikennettä, puistomme vanhoine puineen ylläpitää monimuotoisuutta, vältämme jätteen tuottamista jo tilasyistä, kierrätämme ja teemme vastuullisia hankintoja aina kun mahdollista. Puistossamme on kukkapenkki perinnekasveille, ja kun muutamia huonokuntoisia puita jouduttiin kaatamaan, jätettiin runkoja alueelle lisäämään monimuotoisuutta.
Monia toimintoja saimme vielä entistäkin vastuullisemmaksi pienellä viilauksella: Museon kahvilaan valitsemme tuotteita luomu- ja reilunkaupan valikoimista. Museokaupan tuotteita valittaessa painotamme kotimaisuutta, ympäristövastuullisuutta ja kestävää kehitystä. Yleisötiloihin vastikään tehdyn remontin ansiosta vesikalusteet ja vedenkulutuksen mittaus oli jo saatu ajan tasalle. Museon siivouksen hoitaa sertifioitu toimija, joten pesuaineet ja toimintatavat ovat kriteerien mukaisia.
Toki kriteereissä oli sitten niitäkin, joiden kanssa jouduimme sitten hiukan painiskelemaan: Rakennuksemme ovat osin 1800-luvulta eivätkä aivan vastaa nykyisiä energialuokituksia. Näyttelyineen rakennuksissamme on satoja valaisimia, joista päädyimme erilaisten laskelmien jälkeen uusimaan melkoisen osan, saavuttaaksemme valaistusta säätelevät kriteerit. Jo pelkkä lamppujen ja valaisimien laskeminen vei hämmästyttävän määrän työtunteja. Jotkin tiedot kuten vedenkulutus ja jätemäärät olivat yllättävän hankalia selvittää kuluneen vuoden ajalta, sillä erilaisia mittaustapojen muutoksia ja toimijoiden vaihdoksia oli tapahtunut. Höyryveturin hiilijalanjäljen laskemisen ajatuskin pyrkii nostamaan allekirjoittaneen otsalle pieniä hikikarpaloita. Onneksemme ainakin meidän valitsemamme sertifikaatti suhtautuu erityisen ymmärtäväisesti kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja niistä johtuviin vähemmän hiilineutraaleihin ratkaisuihin.
Jätelajittelu meni kokonaan uusiksi, sillä meillä ei lajiteltu aiemmin riittävästi jakeita. Käynnistimme toimet sähköautonlatauspisteen perustamiseksi ja sähkösopimusta uusittaessa otettiin sertifikaatin kriteerit huomioon. Koska kriteerien täyttymistä kasvatetaan vuosittain, kunnes vaadittava taso on saavutettu, meillä on jo useita suunnitelmia tuleviksi toimenpiteiksi.
Kirjoittamisen, laskemisen, selvittämisen ja muutosten suunnittelun ja toteuttamisen jälkeen meidät auditoitiin toukokuussa 2025 ja saimme Greenkey-sertifikaatin kesäkuussa 2025. Matka jatkuu kohti STF-merkkiä ja tietenkin seuraavaa auditointia, joka on edessämme taas toukokuussa. Parkkipaikan nurkassa on nyt sähköautojen latauspiste ja jätteitä lajittelemme viimein kaikissa 7 jakeessa. Luovuimme toimiston roskiksista ja sitouduimme lajittelemaan työpöytäroskamme lajittelupisteisiin. Vastuullisuusajattelu on iskostunut koko henkilökunnan tapaan toimia, ja monet ratkaisut ja ehdotukset esitellään palavereissakin siten, että Greenkey-kriteerit joihin asia liittyy, nostetaan esille ensimmäisten huomioiden joukossa. Kun ehdotin sekajätekorien poistamista toimistoista, kollegat kantoivat palaverin päätteeksi roskikset minulle saman tien, mitäpä sitä sen enempää jahkailemaan.
Tätä kirjoittaessa helmikuinen lumimyräkkä riepottelee kirkkaasinistä Greenkey-lippua, joka on ylpeästi liehunut salossa kesäkuusta asti. Sisällä jatkamme töitämme enemmän tai vähemmän (enimmäkseen enemmän) vetoisissa tiloissamme, ja haluan uskoa, että koko työyhteisön yhteisessä parvialitajunnassa siintää jo seuraava auditointi ja sitä varten otettavat helpommat ja kunnianhimoisemmatkin askeleet.
Lue lisää Suomen Rautatiemuseon vastuullisuudesta Vastuullisuus – Rautatiemuseo
Kulttuuriperintöä ja kestäviä tekoja Postimuseossa
Me Postimuseossa pidämme vastuullisuutta osana jokapäiväistä tekemistä.
Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että pyrimme vähentämään ympäristökuormitustamme: kierrätämme niin toimistotiloissa kuin näyttelymateriaaleissa ja mietimme hankintojen vastuullisuutta tarkasti sekä panostamme kasvipohjaisiin tarjoiluihin. Kokoelmahallimme käyttää uusiutuvaa energiaa. Toimintaamme ohjaa myös Ekokompassi-sertifikaatti, joka auttaa meitä pysymään kestävällä polulla. Tutustu Ekokompassiin sen sivuilla https://ekokompassi.fi/
Emme kuitenkaan keskity vain omaan tekemiseemme. Näyttelyiden ja viestinnän kautta kannustamme kävijöitä pohtimaan omia valintojaan ja sitä, miten jokainen voi vaikuttaa.
Museopedagogiikassa korostuvat media- ja demokratiakasvatus: tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja vahvistaa tunnetta siitä, että jokainen voi vaikuttaa.
Oman alamme asiantuntijoina ja valtakunnallisen vastuumuseotehtävän kautta meillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa yleisöön ja museoalaan. Viestinnän ja logistiikan ilmiöt muuttuvat nopeasti digitalisaation myötä. Esimerkiksi tekoälyn käytöllä on iso ympäristökuorma. Nostamme esiin näihin liittyviä ympäristöhaasteita ja etsimme kestäviä ratkaisuja.
Kulttuuriperintöä ei voi säilyttää ilman kestävää tulevaisuutta. Siksi vastuullisuus kuuluu olennaisesti kaikkeen, mitä teemme.
Voit tutustua tarkemmin Postimuseon vastuullisuuteen Postimuseon sivuilla https://www.postimuseo.fi/tietoa-meista/postimuseon-vastuullisuus/
Vastuullisemmin kohti Uutta Ilmailumuseota
Uteliaisuus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys – siinä ovat Suomen Ilmailumuseon strategiassa määritellyt arvot. Pitkään vastuullisuudessamme olivat korostuneet sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat, mikä onkin hyvin luonnollista museotoiminnassa. Keväällä 2024 puhalsivat kuitenkin muutoksen tuulet, kun päätimme lähteä laajentamaan vastuullisuustyötämme Sustainable Travel Finland -merkin kehittämispolun mukaan. Ajoitus tuntui erittäin otolliselta, sillä toimintamme pyöriessä normaalisti nykyisessä museorakennuksessa, ajatuksemme siintyivät paljolti jo Uusi Ilmailumuseo -hankkeeseen ja täysin uuteen museorakennukseen. Tavoitteena olisi, että osaisimme huomioida tärkeät vastuullisuusasiat jo rakennuksen ja näyttelyiden suunnitteluvaiheessa.
Sustainable Travel Finland -merkki edellyttää jonkin kestävyyssertifikaatin suorittamista ja laajasta valikoimasta päädyimme Good Travel Seal -sertifikaattiin. Vaakakupissa meillä painoivat erityisesti kansainvälisyys sekä sertifikaatin kattavuus. Good Travel Seal on nimittäin enemmän kuin ympäristösertifikaatti: se kattaa myös sosiaalisen ja hallinnon osa-alueet. Sertifikaatin työstön pääsimme aloittamaan käytännössä syksyllä 2024 ja sertifikaatti myönnettiin kesäkuussa 2025.
Sertifikaatti oli paitsi suuri välietappi vastuullisuusmatkallamme, mutta myös äärimmäisen opettava prosessi. Oli ilo huomata, että olemmekin toimineet monessa asiassa vastuullisesti, vaikka se ei aina ole ollut tietoinen valinta. Esimerkiksi museokaupan ja kahvilan valikoimiin on sisällytetty paikallisia tuotteita. Lisäksi kalustehankinnat on pyritty tekemään käytettyinä ja poistuville kalusteille löytämään jatkokäyttöä. Henkilökunnalla on myös ollut mahdollisuus käyttää yksi työpäivä vuodessa vapaavalintaiseen vapaaehtoistyöhön, ja tätä on hyödynnetty muun muassa roskien keräämiseen Itämerestä, eläinsuojeluyhdistyksen avustamiseen sekä verenluovuttamiseen. Toisaalta sertifikaatti paljasti myös selkeitä kehityskohteita: toistaiseksi emme ole hyödyntäneet uusiutuvaa energiaa ja esimerkiksi näyttelyhallien valaisimet ovat vielä melkoisia sähkösyöppöjä.
Ennen kaikkea sertifikaatti ja STF-polku ovat kuitenkin antaneet uusia ajatuksia vastuullisuuden kehittämiseen. Henkilökuntaa on koulutettu kestävästä kehityksestä ja osallistettu työpajoissa. Muuttoprojektia valmisteleva siivous on aloitettu ja sitä varten jätteiden lajittelu ja jätemäärät ovat otettu tehoseurantaan. Lajitteluastioita ja ohjeistusta on lisätty niin asiakastiloissa kuin henkilökunnallekin, mikä on näkynyt konkreettisesti kierrätysasteen selkeässä nousussa. Olemme myös ottaneet ensiaskelia hiilijalanjäljen laskennassa. Suurimman tapahtumamme Lastenpäivän hiilijalanjäljen laskenta on viittä vaille valmiina, ja sen jälkeen paneudumme koko museon vuoden 2024 hiilijalanjäljen laskentaan. Tavoitteena on jatkaa laskentaa vuosittain ja löytää mahdolliset vähennyskohteet.
Vastuullisuuspolulla eteneminen ei aina ole ollut helppoa, vaan se on vaatinut työtä ja haasteitakin on matkaan mahtunut. Silti kehittämistyö on ollut kaiken vaivan arvoista ja näin parin vuoden jälkeen voisi jopa sanoa, että olemme edenneet suorastaan aimo harppauksin. Työ jatkuu yhä – paitsi STF-merkin parissa, myös museon arjessa. Tällä nykyhetken työllä luomme pohjan entistä vastuullisemmalle Uudelle Ilmailumuseolle. Haluamme nimittäin, että Uusi Ilmailumuseo on sekä vastuullisempi vierailukohde että työpaikka. Ehkä siellä vastuullisuutemme on jo valovuosien päässä kevään 2024 lähtötilanteesta?
Case-esimerkki: anonyymi rekrytointi vahvistamassa yhdenvertaisuutta ja osaamisperusteista valintaa Suomen Ilmailumuseossa
Suomen Ilmailumuseo otti käyttöön anonyymin rekrytoinnin Yleisötyön amanuenssin haussa vahvistaakseen vastuullista ja yhdenvertaista toimintakulttuuria. Rekrytoinnissa haluttiin varmistaa, että valinnat perustuvat aidosti osaamiseen ja tehtävän kannalta relevanttiin kokemukseen. Anonyymi rekrytointi nähtiin konkreettisena keinona vähentää tiedostamattomien ennakkoluulojen vaikutusta ja edistää monimuotoisuutta työyhteisössä.
Käytännössä prosessi toteutettiin siten, että hakemukset ohjattiin erilliseen rekrytointiosoitteeseen, jossa ne anonymisoitiin ennen haastatteluvalintoja tekevälle esihenkilölle toimittamista. Hakemuksista poistettiin kaikki tunnistetiedot, kuten nimi, sukupuoleen viittaavat ilmaisut ja yhteystiedot. Myös hakijoiden esittämät kysymykset kulkivat kirjallisesti välikäden kautta, mikä varmisti anonymiteetin säilymisen koko alkuvaiheen ajan. Esihenkilö teki haastattelukutsut näiden anonymisoitujen hakemusten perusteella. Anonyymin esivalintavaiheen jälkeen rekrytointi eteni normaalisti.
Tämä toimintatapa lisäsi rekrytoinnin läpinäkyvyyttä. Kaikki hakijat olivat samassa asemassa, ja heidän osaamistaan pystyttiin vertailemaan yhtenäisin kriteerein ilman taustatekijöiden vaikutusta. Samalla prosessi viesti hakijoille, että organisaatio ottaa yhdenvertaisuuden vakavasti konkreettisina tekoina.
Anonyymi rekrytointi osoittautui Suomen Ilmailumuseolle vastuullisuusteoksi, joka tukee organisaation arvoja. Se vahvistaa luottamusta rekrytointiin, edistää inklusiivisuutta ja auttaa löytämään tehtävään parhaat osaajat. Kokemus anonyymin rekrytoinnin käytöstä oli kokonaisuudessaan myönteinen kaikille osapuolille, ja prosessi koettiin toimivaksi sekä selkeäksi toteuttaa. Suomen Ilmailumuseo näkee anonyymin rekrytoinnin varteenotettavana käytäntönä myös tulevissa rekrytoinneissa osana vastuullista henkilöstötyötä.
Lue lisää Uuden Ilmailumuseon vastuullisuudesta ja vaikuttavuudesta
Hankkeen vaikuttavuus – Uusi ilmailumuseo
Lue lisää Uuden Ilmailumuseon vastuullisuudesta kestävän matkailun kannalta
Vastuullisuus ja kestävä matkailu – Uusi ilmailumuseo
Kuva. Vastuullisuus on ennen kaikkea konkreettisia tekoja. Ilmailumuseon työntekijöitä osallistumassa John Nurmisen Säätiön Itämeripäivän ”Itämeri ploggingiin” putsaamalla kajakeista käsin roskia merestä ja rannoilta.
Kirjoittajat:
Raisa Tavi, yleisöpalvelupäällikkö, Suomen Rautatiemuseo
Mirka Ylä-Mattila, viestintäsuunnittelija, Postimuseo
Sini Salo, viestintäpäällikkö ja Soili Reinikainen, palvelukoordinaattori, Suomen Ilmailumuseo.
Lue myös muiden Trafiikki-museoiden vastuullisuudesta:
Forum Marinum: Ympäristövastuullisuus – Forum Marinum
Mobilia: Vastuullisuus – Mobilia
Suomen merimuseo: Vastuullisuus ja kestävä kehitys – Museovirasto
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta