1990-luku oli merkittävä vuosikymmen Suomessa. Ysärillä tapahtui paljon. Vuosikymmenen alussa lama ravisteli maata. Lama iski lujaa myös autokauppaan.
1990-luku oli tilastollisesti liikenteessä hitaan kasvun aikaa. Vuosikymmenen alku oli taantuman ja loppu nousun aikaa, joten positiivinen trendi kuitenkin vallitsi vuosituhannen vaihteessa.
Henkilöautoliikenne jatkoi melko tasaisesti kasvuaan 1990-luvulle saakka muodostaen liikenteen perustan. Käyttövoimana oli pääsiassa bensiini (vuosikymmenen alussa noin 92 % ja lopussa 90,5 %). Vuosikymmenen aikana autokanta vanheni. Vuonna 1990 autojen keski-ikä oli 7,4 vuotta, kun 1999 se oli jo 10,3 vuotta.
Vuosikymmenen alun talouden lamasta huolimatta useita suuria moottoritiehankkeita käynnistettiin, kuten Hämeenlinna–Tampere- ja Helsinki–Lahti-moottoritiet. Ympäristöasioita alettiin huomioida teitä rakennettaessa, ja suojeltavien kasvien tai eläinten elinalueet tai merkittävät kulttuuriympäristöt saattoivat siirtää isojenkin teiden linjauksia. Ihmisten mukavuutta parannettiin tienvarsille rakennetuilla levähdysalueilla.
Autokanta japanilaistuu
Autokanta oli alkanut muuttua jo 1970-luvulla japanilaisten automerkkien markkinaosuuden kasvaessa, amerikkalaisten ja itäautojen kustannuksella. Yleisimpiä merkkejä 1990-luvulla olivat Toyota, Nissan ja Opel. Liikenneturvallisuus parani ABS-jarrujen ja turvatyynyjen yleistyessä. Dieselmoottorin parempi energiatehokkuus, ympäristöarvot ja vähäpäästöisyys puhuttivat ja loivat ympäristötietoisuutta.
Tila-autot ja farmarimalliset henkilöautot lisääntyivät, ja farkku tarkoitti muutakin kuin housuja 1990-luvulla. Farmariautot tekivät kauppansa erityisesti perheautoiluun. Tuulilasissa kuvailtiin vuonna 1994 farmareita järkiratkaisuina. ”Farmariautojen suosio on jo jonkin aikaa osoittanut kasvun merkkejä. Eipä tuo ole mikään ihmekään, ovathan farkut – toisin kuin töpöperät – todellisia monikäyttöautoja. Kyytiin mahtuu kerralla niin perhe kuin melkoinen tavaramäärä.” (Järkiratkaisu, Roland Weckström, Tuulilasi 4/1994)
Lama vaikutti autokauppaan isosti
1990-luvun alun syvä lama vaikutti suuresti autokauppaan, mikä johti uusien henkilöautojen rekisteröintien romahtamiseen. Pahimmillaan pudotus oli alle kolmasosaan 1980-luvun huippuvuosista. Vuonna 1989 Suomessa oli rekisteröity 176 771 uutta henkilöautoa, mutta vuonna 1993 jäätiin vain 55 836 kappaleeseen. Tieliikenteessä olevien autojen kokonaismäärä kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa historiassa. Kahden miljoonan henkilöauton rajapyykki ylitettiin lopulta vuonna 1998.
Pitkän uran Fordin maahantuonnissa tehnyt Pekka Leander kertoi Jukka Saastamoisen kirjoittamassa Sata lasissa -kirjassa, että ongelmallisinta 1990-luvun lamassa eivät olleet autoliikkeiden mittavat talousvaikeudet tai alaa ravistelleet konkurssit, vaan se, että kauppiaiden oli vaikea ymmärtää, että lama oli käynnistänyt autoalalla ennennäkemättömän rakennemuutoksen, eikä paluuta vanhoihin toimintarakenteisiin ja -tapoihin enää ollut. (Sata lasissa, Jukka Saastamoinen, Autotuojat Ry, 2025).
Ysärijysäri on 1990-lukua esittelevä näyttely Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla. Näyttelyssä pääsee murroksen ja muutoksen vuosikymmenen tunnelmaan aikakauden ajoneuvojen ja ilmiöiden myötä. Ysärijysäri on nähtävillä vuoden 2026 loppuun asti.
Artikkelikuva: Keväällä 1992 Hämeenlinnassa Datsun 100A:lla Orsitien sillan alla, nykyisellä valtatie 3:lla eli Helsinki–Tampere-moottoritiellä, Tampereelle menevällä ajoradalla. Kuva: Timo Nousiainen
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta