Nykyään on helppo mieltää autoliikenne ympäristöongelmaksi. Kuitenkin ensimmäisten autojen tullessa markkinoille, yksi niiden markkinointieduista oli ympäristöystävällisyys hevosiin verrattuna.
Syy auton pitämiseen hevosta ympäristöystävällisempänä liittyi tietenkin hevosenlantaan. Hevonen nimittäin ulostaa tyypillisesti 8–12 kertaa vuorokaudessa ja tuottaa ulostetta noin 15–23 kg päivässä. Tämän lisäksi hevonen juo noin 25–35 litraa päivässä, ja tästäkin valtaosan pitää tietysti tulla ulos päivän mittaan. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kaupungeissa hevosia oli valtavasti. Varakkailla kaupunkilaisilla oli tietysti omat hevosensa, muiden käytössä oli vossikoita tai jopa hevosraitiovaunuja. Kuormat kulkivat valtaosin hevosten kyydissä, eikä rautatiekään kaikkialle vienyt: tavarat ja ihmiset kuljetettiin sen kyytiin ja kyydistä pois tietysti hevosilla. Oma lukunsa olivat markkinapäivät ja toripäivät, jolloin maalaiset saapuivat kaupunkiin myymään ja ostamaan, tietysti hevosten kyydissä.
Suomessa ongelmat olivat suhteellisen pieniä, koska kaupungitkin olivat pieniä. Helsingissäkin asukkaita oli vuonna 1900 alle 80 000. Sen sijaan ulkomaiden suurkaupungeissa, kuten läheisessä miljoonakaupunki Pietarissa tai 300 000 asukkaan Tukholmassa – Pariisista tai Lontoosta puhumattakaan – hevosten lukumäärä laskettiin jo kymmenissä tai sadoissa tuhansissa.
Lisäksi täytyy muistaa, että vesiklosetit yleistyivät vasta 1800-luvun viimeisinä vuosina, ja myös ihmisulostetta kertyi kaupungeissa melkoisia määriä. Kuitenkin 1900-luvun alussa erityisesti varakkaimmilla alueilla, joissa siis asunnoissa jo oli WC, juuri kadulla seisova hevosenlanta usein pisti silmään.
Jäteongelmaa varten oli olemassa sääntöjä, koska ulosteiden toki perinteisesti tiedettiin olevan terveydelle vaarallisia. Terveydenhoitolaki ja kaupunkien poliisijärjestykset määräsivät minkälaisissa astioissa ulosteita sai kuljettaa, ja miten tontinomistajilla oli puhtaudenpitovelvollisuus. Käytännössä jätteenkuljetuksesta huolehtivat usein urakoitsijoina toimineet sontakuskit, ja jätteet päätyivät loppukäyttöön kaupunkien ympäristön pelloille.
Liikenteeseen liittyvien ympäristöongelmien historiaa käsitellään Miksi ihmeessä me autoilemme? -näyttelyssä Mobiliassa 19.12.2025 asti.
Artikkelikuva: Jo kasoiksi kerättyä hevosenlantaa Helsingin kauppatorilla 1870-luvulla. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta