Kulttuurialan yhdistettävä voimansa kulttuurihyvinvoinnin digitaalisten palveluiden kehittämiseksi

huhtikuu 30, 2020

Koronaepidemia siirtää ihmisten kulutuksen painopistettä verkkoon ja lisää palveluiden digitalisoimisen painetta. Viimeistään nyt koko kulttuurialan on ryhdyttävä aktiiviseen vuoropuheluun palveluiden ideoinnissa, jotta se voi tuottaa asiakkailleen hyvinvointia verkossa myös pysyvämmin. 

Kun koronakriisi iski, lukuisat kulttuurialan organisaatiot ryhtyivät innovoimaan esimerkillisen nopeasti ja ennakkoluulottomasti niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Alalla on huomattu, että poikkeusaikoina ihmiset tarvitsevat juurruttavia kokemuksia, toivoa ja ymmärrystä. Organisaatiot ovat laajentaneet digiviestintäänsä tiedottamisesta osallistavaan läsnäoloon, ja ne ovat siirtyneet perinteisestä sisällöntuotannosta aisteja hiveleviin elämyksiin, jotka vahvistavat turvallisuuden tunnetta ja kohottavat mielialaa.

Meillä museoalalla on ideoitu kulttuurihyvinvoinnin palveluita, sisältöjä ja tempauksia, jotka ovat luodanneet ihmisten ymmärrystä historiasta ja sitä kautta vahvistaneet tulevaisuususkoa. Ne ovat hersytelleet ihmisten kollektiivisia muistoja, jotka lisäävät mielihyvää ja onnellisuutta vastapainoksi ahdistuksen tunteille. Museot ovat myös tarjonneet apua kriisin kannalta kriittisille aloille ja opetukseen ja sitä kautta rikkoneet raja-aitoja.

Virtuaalikierroksillaan, julkaisuillaan ja oppimateriaaleillaan museot ovat osoittaneet, että kriiseistä on selvitty aiemminkin. Osallistavat haasteet ovat voimaannuttaneet ja tuoneet ihmiset lähemmäksi toisiaan fyysisestä etäisyydestä huolimatta.

Palveluille on ollut tilausta: esimerkiksi Trafiikki-museoiden oppimateriaalit värityskirjoista tehtäviin ja peleihin ovat tavoittaneet tuhansia ihmisiä, ja niistä on tullut kiittävää palautetta kouluista ympäri Suomen.

Onko digi uusi normaali?

Kriisin jälkeen normaali joudutaan määrittelemään uudelleen. Kun ihmiset oppivat hyödyntämään digitaalisia palveluita sujuvasti arjessaan, kotoa poistumiseen tarvittaneen entistä painavampia syitä ja asiakkaiden vaatimukset kasvavat. Epävakaana ja vaikeasti ennustettavana aikana joudumme varautumaan myös uusiin kriiseihin, joista selviämiseen tarvitaan kulttuurin voimauttavia vaikutuksia.

Tulevaisuudessa kulttuurihyvinvoinnin palvelujen kehittämisessä onkin päästävä askelta pidemmälle: kokeiluista on muotoiltava aikaa kestäviä tuotteita ja palveluita eri tarpeisiin. Tähän kehitykseen tarvitaan mukaan koko kulttuuriala, ja siksi museoiden, kirjastojen, teattereiden ja orkestereiden tulisi nyt tavoitella avointa vuoropuhelua ja entistä aktiivisempaa, verkostomaista yhteistyötä.

Yhteisen suunnan viitoittamisessa ja konkreettisessa kehitystyössä kannattaa hyödyntää sitä ymmärrystä asiakkaiden tarpeista, jota koronakriisin aikana on kartutettu.

Yhteistyöllä kulttuurialan organisaatiot voivat turvata olemassaolonsa ja tarjota ihmisille turvaa, ymmärrystä ja toivoa myös tulevaisuudessa.

Lue MuseoPro-artikkelini siitä, millaisia avauksia museoalalla on tehty koronaepidemian aikana. Mitä innovaatioita teillä on saatu aikaan? Kerro niistä kommenteissa, samoin kuin yhteistyöideoista ja -esimerkeistä!

Tiina Jantunen

Tiina Jantunen toimii Trafiikki-museot ry:n projektipäällikkönä