Langinkosken keisarillinen kalastusmaja jo 130 vuotta

heinäkuu 8, 2019

Langinkosken keisarillisen kalastusmajan tupaantuliaisia vietettiin 130 vuotta sitten. Juhlan kunniaksi Keisarilliseen kalastusmajaan on vapaa pääsy lauantaina 13.7.2019. Tutustu kalastusmajan historiaan ja juhlavuoden ohjelmaan!

Langinkoskella Kotkassa on tänä kesänä aihetta juhlaan: vehreän luonnonsuojelualueen siimeksessä sijaitseva keisarillinen kalastusmaja täyttää 130 vuotta. Venäjän keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna – Dagmarinakin tunnettu – saapuivat viettämään vastavalmistuneen majan tupaantuliaisia heinäkuussa 1889.

Lohistaan kuuluisa Langinkoski oli hurmannut keisarilliset vieraat jo ensisilmäyksellä, ja keisariperheen kesäristeilyt poikkesivat sen kautta useampana vuotena jo ennen majan valmistumista.

Keisarilliset risteilyt olivat kesäperinne Pietarin hovissa. Suuriruhtinaskunnan lehdistö seurasi tarkasti keisarillisen laivueen liikkeitä Suomenlahdella, ja joskus vierailuihin varauduttiin turhaankin. Risteilyjen ohjelma ei ollut tiedossa, joten toisinaan vauhdilla järjestetyt juhlavastaanotot jäivät turhaan odottamaan kunniavieraitaan. Kesällä 1889 keisarillinen alus kuitenkin saapui odotetusti Kotkaan uudelle kalastusmajalle suuntautuvaa vierailua varten. Keisarilliselle risteilylle oli kutsuttu keisariperheen ystäviä ja sukulaisia, muun muassa Kreikan kuningatar tyttärineen, Edinburghin herttuatar sekä Oldenburgin prinssi.

Keisarillinen seurue saapui Kotkaan Tsarevna-höyryaluksella, joka oli keisarinnan oma huvialus. Sen ympäröi nopeasti kasvava joukko kaikenkokoisia veneitä, kun paikallinen väestö kiiruhti merelle nähdäkseen vilauksen keisarillisista. Illan kuluessa paikalle ehdittiin lähipaikkakunnilta ja saaristosta saakka.

Keisarillisen seurueen tiedettiin vielä samana iltana lähestyvän koskea ja sen partaalla seisovaa kalastusmajaa pienellä höyryaluksella, jonka matkustajia arvailtiin kansan keskuudessa tarmokkaasti jo paikan päällä. Illalla seurueen palatessa oli jo tiedossa, että vain keisarinna oli käynyt Langinkoskea katsastamassa, ja keisari näyttäytyi vasta myöhemmin.

Varsinaiset tupaantuliaiset olivat seuraavana päivänä. Itse vierailusta raportoitiin lyhytsanaisesti tiedotusvälineissä, sillä Langinkoskella keisarillinen seurue mieluiten vetäytyi omiin oloihinsa. Kalastusta tosin tiedettiin olleen ohjelmassa, ja sen lisäksi runsas illallinen. Kalastusmaja olikin nimensä veroinen: keisari Aleksanteri III tunnettiin innokkaana kalamiehenä, ja olipa keisarinna Maria Feodorovnakin joskus onkivavan käteensä Suomenlahdella ottanut. Varsinaisen lohenpyynnin hoitivat tosin keisarilliset ammattikalastajat.

Keisarillinen kalastusmaja oli tarkoitettu yksinkertaiseksi ja ympärillä avautuvaan kauniiseen luontoon sointuvaksi rakennukseksi, jonka paljaat hirsiseinät ja koivu- ja mäntypuiset kalusteet olivat juuri sitä, mitä keisariperhe majalta toivoikin. Majan suunnittelun ja rakennuksen sekä myös kustannukset hoiti suuriruhtinaskunta, ja kansallisromanttisessa kokonaistaideteoksessa on jo nähtävissä suomalaisuusaatteen kaikuja.

Raportissaan tupaantuliaispäivästä paikallisessa lehdistössä kerrottiin tarkasti kansan innostuksesta ja keisarillisia katsomaan tulleiden veneiden kasvavasta määrästä. “Pian olikin merellä veneitä kymmenittäin, jotka kilvan kiitivät kukin ensiksi keritäksensä ylhäisyyksiä näkemään”, kirjoitti Kotkan Sanomat 17.7.1889 ilmestyneessä numerossaan.

Keisarillisesta ohjelmasta muistettiin myös mainita, että keisarinnalle oli illan pääteeksi ojennettu monien muiden lahjojen lisäksi perinteinen kukkavihko. Keisarillisten palatessa laivalleen yöksi ammuttiin tykinlaukauksia heidän kunniakseen ja keisarillinen seurue nousi vielä kannelle vilkuttamaan aina vain kasvaneelle joukolle veneillä liikkuvia kansalaisia. Keisarillisia kesäristeilyitä nähtiinkin Kotkassa miltei joka kesä vuoteen 1894 saakka.

Osallistu juhlavuoden ohjelmaan paikan päällä ja sosiaalisessa mediassa

Langinkoskella juhlavuotta vietetään muistojen merkeissä. Keisarillinen kalastusmaja on 130 vuoden olemassaolonsa aikana ehtinyt toimia yli 80 vuotta museona. Lukemattomat luokkaretket ja lomamatkat ovat suuntautuneet Langinkoskelle vuosikymmenten kuluessa. Tapahtumaviikonloppuna 13.–14.7. ohjelmassa on tarinapajoja, joissa on tilaisuus jakaa muistojaan Langinkoskelta muiden kanssa.

Juhlan kunniaksi Keisarilliseen kalastusmajaan on 13.7. vapaa pääsy. Saattaapa paikalla nähdä vilauksen keisarillisistakin ja kuulla keisariparin rakastamaa kuoromusiikkia. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua #muistojalanginkoskelta -kampanjaan, jossa jaetaan ikimuistoisia hetkiä Langinkoskelta.

Tiesitkö?

  • Langinkoski täyttää 130 vuotta 15.7.2019.
  • Langinkoski on osa Suomen kansallismuseota ja siten myös Merimuseota.
  • Venäjän keisarin Aleksanteri III puoliso keisarinna Maria Fjodorovna oli syntyjään tanskalainen prinsessa Dagmar. Tästä tulee kahvila Dagmarin nimi.
  • Kotkan Laulumiehet tulevat esittämään 130-vuotisjuhlissa juhlavaa kuoromusiikkia, kuten keisari Aleksanteri III:n suosiman Suomen laulun.
  • Langinkoskella on muutakin kuin Keisari Aleksanteri III:n kesämökki: kokonaisuuteen kuuluu useampia rakennuksia, joista esim. Kalahautomossa oleva Kymijoen historiasta ja Ruotsinsalmen taisteluista kertova näyttely on avoinna. Museo tuottaa runsaasti yleisöopastuksia. Myös tunnelmallinen kahvila Dagmar palvelee museokävijöitä.
  • Lue lisää Langinkoskesta!

 

Silja Korkeamäki

Kirjoittaja on Langinkosken keisarillisen kalastusmajan palveluvastaava.