Juuri nyt lentomatkustaminen on mitä suurin kysymysmerkki. ”Flygskam” eli lentohäpeä oli syystalven 2019 puheenaihe, kunnes koronaviruksen torjuntatoimien vuoksi lentoliikennettä rajoitettiin tavalla, jonka vain harvat osasivat vielä alkuvuonnakaan ennakoida. Tällä hetkellä rajoituksia Euroopan maiden kesken puretaan vauhdilla, mutta alkuviikon lukujen mukaan esimerkiksi Helsinki-Vantaalla varovaisia matkustajia on liikkeellä noin 10 % viime vuoteen nähden.
Kysymysmerkin leijuessa ilmassa onkin hyvä hetki miettiä, mitä lentomatkustaminen meille oikein tarkoittaa ja merkitsee. Ainakin se on selvää, että kyseessä on varsin uusi asia. Lentomatkustuksesta on voitu puhua vasta alle 100 vuoden ajan. Suomessa matkustajaliikenteen alkuna pidetään Aeron perustamista vuonna 1923, mutta mistään massaliikenteestä ei vesilentokoneiden aikana voitu vielä uneksuakaan. Tärkeintä olikin saada posti ja rahti kulkemaan, matkustajat olivat vielä sivuroolissa ja harvinaisuus.
Kuva: Koneita Aero Oy:n lentosatamassa vuonna 1926. Suomen Ilmailumuseon kokoelmat.
Suomi on kuitenkin saari, sanotaan usein. Juuri ulkomaansuhteiden vuoksi lentoliikenne
nähtiinkin tärkeänä. Kylmä jäätalvi tai hyytävä poliittinen tilanne olivat riskejä, joiden
haittoja pystyttiin lentoyhteyksien avulla minimoimaan. 1920- ja -30 -luvuilla reittiverkosto
ulottui jo Keski-Eurooppaan, mutta toinen maailmansota katkaisi tämän kehityskulun.
Toisen maailmansodan aikana ulkomaansuhteita hoidettiin Tallinnan ja Tukholman
lentojen kautta. Talvisodan aikana Tukholman-matkustajia oli jopa 3 500 henkilöä, joista
suuri osa sotalapsia.
Kuva: Lapsia lähdössä Ruotsiin jatkosodan aikana. Suomen Ilmailumuseon kokoelmat.
Ennen koronaa Berliini oli supersuosittu matkakohde. Berliinin-lentoja oli tarjolla myös vuosina 1943-44, mutta tuolloin lennoilla korostui sotahuolto ja diplomaattiset suhteet. Rauhansopimus tuotti Suomelle yleisen lentokiellon, vain Tukholmaan päästiin piipahtamaan hetken aikaa vuonna 1945. Vähäiset kotimaan lennot lennettiin Hyvinkäältä. Vuoden 1946 jälkeen valvontakomissio luovutti Malmin lentokentän hallinnan takaisin Suomelle, ja toiminta alkoi jälkeen vilkastua.
Sodilla on ristiriitainen taipumus tuhota ja samalla kiihdyttää innovointia ja kehitystä – ja 1950-luvulta lähtien onkin nähty valtaisaa lentoliikenteen tekniikan kehitystä. Suihkumatkustajakoneiden valtakausi alkoi 1950-luvulla, yliääni- ja laajarunkokoneiden 1970-luvulla. Piskuinen Suomi ei koskaan ole ollut piskuinen lentomaa, vaan sekä koneet että reitit vieneet kauas ja laajalle: Neuvostoliittoon, Amerikkaan, Aasiaan.
Alkoi matkustamisen nopea mahdollistuminen ja charter-lentojen aikakausi. Oma lukunsa matkustamisen historiassa on välillä nostalgisena, välillä nolona näyttäytyvä vapaa-ajan matkailu. Tätä kulttuuriperintöä puretaan huumorin keinoin mm. Keihäsmatkat-sarjassa, jota kuvattiin viime kesänä näihin aikoihin Ilmailumuseolla – on vaikea uskoa, että niistä ajoista ja ajatuksista on vasta vuosi!
Katso YouTube video Keihäsmatkat-produktiosta – jos pystyt!
Meille kaikille tuttua lähihistoriaa on ollut halpalentoyhtiöiden esiinmarssi ja työ- ja lomaliikenteen ennenäkemätön kasvu. Vanhemmat ikäpolvet muistavat varmasti ensimmäisen lentomatkansa ja ensimmäisen lomalentonsa mutta mitä luulette, millainen on tämän päivän alakoululaisen lentotuntuma? ”Pilttimatkailijat” tuskin muistavat ensimmäistä lentoaan tai isommat edes sitä, kuinka monta kertaa ovat matkustaneet lomalle lentäen.
Lentomatkustus pääsi kuin vaivihkaa arkipäiväistymään. Tässä suvantovaiheessa onkin hyvä vetää henkeä, ja miettiä miten oikein olemme tulleet tähän tilanteeseen – ja mitä ehkä tapahtuu seuraavaksi? Ilmailumuseo on muuten oiva paikka tällaisille mietinnöille ja oman ilmailusuhteen pohtimiselle.
Tiesitkö, että museolta voi varata opastuksen ihan omalle porukalle eri teemoilla? Tässä vinkki sinulle, joka mietit vaikkapa erilaista syntymäpäiväjuhlaa tai muuta tapaamista ystävien kesken! Lentomatkustaminen ennen ja nyt on yksi teemoistamme. Muut teemat ovat Lentotekniikan historia ja Sodan taivaalla. Kysy lisätietoja ja varmista saatavuus asiakaspalvelusta (asiakaspalvelu@ilmailumuseo.fi) tai lue lisää Ilmailumuseon opastussivulta.
Mia Kunnaskari, Suomen Ilmailumuseo
Tekstin toimitti museon opastusaineistojen pohjalta Mia, joka on yhteistyökoordinaattori Suomen Ilmailumuseossa.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta