Taidenäyttelyn valaistustulla seinällä on monta pienehköä taulua rivissä sekä niiden edessä etuoikealla koroke, jonka päällä on pienikokoinen veistos.

Vallan kammareissa

21 heinäkuun, 2024

Kimmo Pyykkö -taidemuseo Kangasalla tarkastelee uudessa Valtaapitäviä-näyttelyssään vallan teemaa laajasti eri taiteilijoiden tuotannon kautta. Näyttelyssä nostetaan esille taiteilijoiden kuninkaat ja kuningattaret, Napoleonit ja Kekkoset, Sanna Marinia unohtamatta.

Kuninkaallisia vieraita Kangasalla

Harvoin toteutuu tilaisuus nähdä näin monta kuninkaallista ja poliittista vaikuttajaa samalla kertaa samassa tilassa. Kimmo Pyykkö -taidemuseossa se onnistuu tämän kesän ja syksyn aikana.

Taidemuseon vaaleassa näytelytilassa on esillä kaksi barokkityyliin runsasta mekkoa ja seinällä tekstiiliteos sekä simpukanmallinen veistos.

Kangasalla 1500–1600-lukujen taitteessa asustellut kuningatar Kaarina Maununtytär on kutsunut seuraansa mm. keisarinna Josephinen Ranskasta ja Kuningatar Charlotten Isosta Britanniasta. He pääsevät vaihtamaan ajatuksia tasavaltalaisten presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Sanna Marinin kanssa. Mahtaako Kaarina muistella kolme kuukautta kestänyttä kuningataraikaansa Erik XIV:n rinnalla vai aikaansa Liuksialassa yhdessä tyttärensä, prinsessa Sigrid Vasan kanssa. Mahtaako Kaarina esitellä kuningatarkollegoilleen Liuksialan mailta löytynyttä tuoksurasiaa, jonka arvellaan kuuluneen aikoinaan juuri Kaarinalle. Tuskin kukaan muu kangasalalainen kantoi pikkusormessaan burmalaisilla rubiineilla koristeltua 1300–1400-luvuilla valmistettua korua. Kuuluuko museossa kuningatar Charlotten pienen koiran haukku vai ruhtinaan ratsun kavioiden kopina? Missä on Marie Antoinette, jäljelle ovat jääneet vain peruukit? Aurinkokuningas sentään on jäänyt paikan päälle.

Taidemuseon näyttelytilan keskellä on iso veistos, jossa peruukkipäinen henkilö ratsastaa kaurismaisella eläimellä. Seinilllä on useita maalauksia.

Löytävätköhän Napoleon ja Kaarle XII paljonkin keskusteltavaa, kun ovat molemmat tulleet paikalle sotilasasuissaan. Juhana Maaton, nuorimpana isänsä pojista jäi vaille perintömaita, ja joutui kantamaan tuota ei niin imartelevaa nimeä. Mutta mitähän Sitting Bull tuumaa tässä seurassa, viihtyykö. Ehkä hän viihtyy Mörön seurassa, Möröllä taisi tosin olla toinenkin nimi: Korona.

Kolme Kimmo Pyykön pronssiveistosta näyttelytilan etualalla.

Tasavaltalaista väkeä

Meidän presidenttimme ovat siistissä rivissä ja aikajärjestyksessä. Näyttävät valokuvilta, mutta ovatko kuitenkaan. Taitavatkin olla nahkaa ja niittejä. Ja pääministeri Sanna istuu pöydällä juhlatopissaan. Ja Kekkosen päänä on leipälapio ja silmälaseina hevosenkuolaimet. Ryhdikkäitä herroja, mutta kummalla on parempi ryhti Mannerheimilla vai Kekkosella. Siinäpä kysymys. Tule itse paikan päälle katsomaan!

Valtaapitäviä-näyttely on esillä Kimmo Pyykkö -taidemuseon 1. ja 2. kerroksessa 15.6.–5.1.2025.

Samanaikaisesti Auton ja tien museo Mobilian Fenno Galleriassa on esillä taidenäyttelyn samanniminen sisarnäyttely, joka nostaa esille kahdeksan erilaista edustusautoa eri aikakausilta.

 

Kimmo Pyykkö -taidemuseo esittelee korkeatasoista kotimaista taidetta vaihtuvissa näyttelyissä ympäri vuoden. Taidemuseon pysyvässä näyttelyssä tutustutaan kuvanveistäjä Kimmo Pyykön uraan ja taiteeseen yli 60 vuoden ajalta. Vuoden 2015 alussa avattu Kimmo Pyykkö -taidemuseo sijaitsee arkkitehtuuriltaan palkitussa Kangasala-talossa Kangasalan keskustassa, 20 minuutin ajomatkan päässä Tampereelta. Kangasala-talossa toimii lisäksi konserttisali, elokuvateatteri ja ravintola. Kangasala-talo tarjoaa myös kokous-, juhla- ja ohjelmapalveluita. Talolla on Ekokompassi-sertifikaatti ja vastuullisen matkailun STF-merkki.

 

Soila Kaipiainen

Kirjoittaja on Kimmo Pyykkö -taidemuseon intendentti ja Valtaapitäviä-näyttelyn kuraattori.