Museot elävät tarinoista, esineistä ja ihmisistä. Yksi tärkeimmistä voimista museotyön taustalla ovat vapaaehtoiset – innostuneet, sitoutuneet ja osaavat ihmiset, jotka lahjoittavat aikansa yhteisen kulttuuriperintömme vaalimiseen. Jokainen vapaaehtoinen tuo mukanaan oman arvokkaan näkökulmansa. Tutustumme seuraavassa blogissa Mobilian, Postimuseon ja Suomen Ilmailumuseon vapaaehtoisten toimintaan.

Vapaaehtoisvoimat Rallimuseon taustalla

Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla sijaitsee Rallimuseo. Rallimuseon taustalla on ollut alusta lähtien ajatus siitä, että se on rallikansan oma museo. Museon perustamiseksi järjestettiin vastikkeellinen joukkorahoituskampanja, joka onnistui ennätyksellisesti. Kampanjalla saatiin 86 420 euroa, joka oli tuolloin suurin vastikkeellisella joukkorahoituskampanjalla kerätty summa ikinä. Joukkorahoituksen tuotot käytettiin Rallimuseon rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Rallimuseon joukkorahoituskampanjaan osallistui 378 mesenaattia, ja kolmevuotisen mesenaattikauden päättymisen jälkeen oli selvää, että moni halusi jatkossakin pysyä Rallimuseon taustavoimissa. Tähän tarpeeseen perustettiin Rallimuseon ystävät ry. Ystäväyhdistys tukee Rallimuseon toimintaa jonkin verran taloudellisesti, mutta erityisesti se tuo museon käyttöön vahvan kontaktiverkoston ja paljon tietoa rallimaailmasta.

– Yhdistyksen yleisölle näkyvimmät toimintamuodot ovat sen järjestämät tapahtumat. Niistä tärkeimpiä ovat kahdesti vuodessa jäsenille järjestettävät Rallin ilta -tapahtumat, joissa suomalaiset huippukuljettajat kertovat urastaan ja samalla heidän muistelmiaan saadaan tallennettua Rallimuseon käyttöön, sekä suurelle yleisölle järjestettävä Rallin ystävien Suurajot -tapahtuma, kertoo Rallimuseon Ystävät ry:n puheenjohtaja Marko Mäkinen.

Kuva. Rallimuseon Ystävät ry:n Rallin illassa huhtikuussa 2025 kuultiin Markku Alénin ja Ilkka Kivimäen muisteluita Lancia-vuosilta. Kuva: Meritapix.

Vuosittain elokuun viimeisenä sunnuntaina järjestettävien Suurajojen tavoite on kunnioittaa ralliautoilun, rallikuljettajien ja kaikkien ralliautoilussa mukana olevien toimijoiden perinnettä Suomessa ja ylläpitää yhteisöllisyyden henkeä.
– Rallin ystävien Suurajot on iloksemme saanut hyvän maineen ja olemme saaneet joka vuosi paikan päälle myös entisiä ja nykyisiä rallitähtiä, Mäkinen sanoo.

Kuva. Rallin ystävien Suurajot kokoaa suuren määrän rallifaneja, rallitähtiä ja erilaista rallikalustoa Mobiliaan elokuun viimeisenä sunnuntaina. Kuva: Matti Hannula. 

Ystäväyhdistyksen lisäksi erityisesti Rallimuseon kansainvälistä näkyvyyttä on lisännyt Elävä Rallimuseo -hanke, joka pyörii vahvalla vapaaehtoistaustalla. Hanke on näkynyt voimakkaasti Rallimuseon somessa.
– Elävän Rallimuseon ideana on täydentää näyttelyä viemällä museoesineet elämään omaa historiaansa uudelleen kansainvälisiin historic-rallitapahtumiin, kertoo hankkeen vetäjä Ilkka Kalmanlehto, – samalla yleisö on päässyt kurkistamaan reaaliaikaisesti historic-rallien kulissien takaiseen maailmaan.
Alkuun hankkeessa seurattiin rallin maailmanmestariparin Timo Salosen ja Seppo Harjanteen Datsun-aikojen renkaanjälkiä ajamalla vastaavia ralleja, kuin mitä he 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa ajoivat. Myöhemmin hankkeessa on keskitytty seuraamaan myös muita historic-ralliautoja. Tunnetuimpana Toyota Celicalla vuonna 2025 historic-autojen Euroopan mestaruuden voittanut Jari-Matti Latvala.
– Vaikka hankkeen etenemisestä on sovittu kirjallisesti Mobilian kanssa arvostan vapaaehtoisena tietynlaista vapautta, kertoo Kalmanlehto, ja muistuttaa heti perään, – Tärkeää on myös henkilökunnan antama taustatuki. Vapaaehtoisetkin tarvitsevat työnohjausta.

Kuva. Elävän Rallimuseon Datsun Violet vm. 1979 Historic Acropolis Rallyssa 2025. Kuva: Racing Press Motorsport Images.

Postimuseon Ystävät ovat innokkaita vapaaehtoisia

Postimuseolla on pitkä perinne vapaaehtoistyöstä jo ajalta, kun museo sijaitsi Helsingissä. Vapaaehtoistyötä on jatkettu Tampereen aikana; Postimuseo avattiin vuonna 2014 museokeskus Vapriikissa. Vapaaehtoiset ovat auttaneet niin kokoelmien kuin tapahtumien parissa.

Vapaaehtoiset ovat järjestäneet mm. filateelisia kokoelmia ja siirtäneet aineistoja parempiin materiaaleihin. He ovat myös järjestäneet mittavan leimasinkokoelmamme pahvilaatikoihin – leimasimia on yli 60 000 kappaletta! Vapaaehtoiset ovat olleet myös keskeisenä apuna kokoelmiemme postikorttien numeroinnissa – niitä on numeroitu jo kymmeniä tuhansia! Museon omilla resursseilla näihin ei olisi millään kyetty, tai ainakin siinä olisi mennyt todella pitkään.

Vapaaehtoiset auttavat myös tapahtumissa ja yleisötyön parissa Vapriikissa ja muualla, kuten Korttien Tarinat -tapahtumassa Hämeenlinnassa ja filateelisissa tapahtumissa ympäri Suomea. Vapriikissa he ovat pitäneet Kirjoita kortti -pistettä ja toimivat Vertaisihmettelijöinä eli juttelevat näyttelyvieraiden kanssa.

Vapaaehtoiset ovat olleet vuosittain mukana Tampereen Museoiden yössä, joka järjestetään tänä vuonna lauantaina 19. toukokuuta. Pian vapaaehtoiset ovat mukana Postia ja bittejä -näyttelyn kaikille avoimissa avajaisissa lauantaina 9. toukokuuta.

Vapaaehtoisemme kuuluvat yleensä Postimuseon Ystävät ry:hyn. Heille museon asiat ovat tärkeitä ja monet ovat olleet Postilla töissä. Useat ovat myös keräilijöitä. Heitä kiinnostaa museon sisällöt ja he ovat innoissaan auttamassa. Samalla he näkevät museon kokoelmia ja pääsevät juttelemaan postin historiasta. Yksi vapaaehtoinen kommentoikin: ”Kyllä meillä ollaan oltu edelläkävijöitä näissä yhteisissä projekteissa. Vuosikaudet jo tehty kaikenlaista mielenkiintoista, Kiitos siitä.”

Museon apuna oleminen on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa jutellaan muiden vapaaehtoisten ja postimuseolaisten kanssa työn lomassa ja kahvitauolla.

Postimuseolle vapaaehtoistyö on myös osa museon sosiaalista vastuullisuutta. Tähän liittyen olemme myös järjestäneet yhdessä pienimuotoisia näyttelyitä esimerkiksi korttikeräilijöiden kanssa.

Kiinnostuitko? Vapaaehtoistoimintaan pääset parhaiten mukaan Postimuseon Ystävien kautta. https://www.postimuseo.fi/tietoa-meista/postimuseon-ystavat/

Kuva. Postimuseon näyttelypäällikkö Suvi Jalli ja vapaaehtoisia pöydän ääressä postikorttikokoelmaa järjestämässä. Kuva: Julia Riitijoki.

Ilmailumuseolla yli 200 vapaaehtoista

Suomen Ilmailumuseo on perustettu aikoinaan vapaaehtoisvoimin, joka vielä tänäkin päivänä on yksi museon toiminnan kulmakivistä. Museolla toteutuu vuosittain vapaaehtoistoimintaa tuhansia tunteja mm. entisöinnissä, kokoelmissa (arkisto, kirjasto, esineet), opastustoiminnassa, simulaattorikoulutuksessa sekä erilaisissa projekteissa ja tapahtumissa. Museon vapaaehtoistoiminnan ohjaajat ja koordinaattori tarjoavat konsultaatiota vapaaehtoistoiminnasta myös muille museoille ja yhdistyksille.

Ilmailumuseon vapaaehtoistoimintaan pääsee mukaan perehdytyksen kautta, sikäli kun museolla on toiminnalle tarvetta ja mahdollisuus osoittaa riittävästi ohjausta. Museon henkilökunnan kanssa käytävässä keskustelussa haetaan sopiva ja mieluisa tehtävänkuva. Työnohjaus tapahtuu mestari-kisälli-periaatteella.

Kaikki vapaaehtoiset saavat perehdytyksen museotyön ja museoiden vapaaehtoistoiminnan perusteisiin. Museon vapaaehtoiset allekirjoittavat vapaaehtoissopimuksen. Vapaaehtoistoimintaan voidaan ottaa yli 15-vuotiaita, alle 18-vuotiailta edellytetään huoltajan suostumus. Siten jos vapaaehtoistoiminta Ilmailumuseolla kiinnostaa, oheisesta linkistä löytyy museon koordinaattorin yhteystiedot Vapaaehtoistyö – Uusi ilmailumuseo

Kuva. Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon aktiivista toimintaa Ilmailumuseolla.

Lue lisää Ilmailumuseon arkistoryhmän toiminnasta  Ilmailumuseon vapaaehtoistoimintaa: Arkistoryhmä – Suomen ilmailumuseo

Lue lisää maineikkaan Ilmailumuseoyhdistys ry:n eli IMY:n Tiistaikerhon toiminnasta Ilmailumuseon vapaaehtoistoimintaa: yhteistyössä IMY:n Tiistaikerho – Suomen ilmailumuseo

Tutustu myös museon julkaisemaan Vapaaehtoistoimintaa kehittämään -oppaaseen VAPAAEHTOISTOIMINTAA_KEHITTÄMÄÄN.pdf

Kiitos kirjoittajille!

Elina Toukola, Mobilia

Mirka Ylä-Mattila, Postimuseo

Susanna Ahovaara, Suomen Ilmailumuseo

Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta