Syyskuussa Suomessa järjestetyssä kansainvälisen liikenne- ja viestintämuseoiden verkoston IATM:n konferenssissa tarkasteltiin museoiden kriisinkestävyyttä. Tapahtuman osajärjestäjänä toimivat Trafiikki-museot.
IATM (International Association of Transport and Communication Museums) on kansainvälinen kattojärjestö, johon kuuluu yli 100 jäsentä 30 eri maasta. Toiminnan tavoitteena on edistää kansainvälistä verkostoitumista ja auttaa alan museoita kehittämään toimintaansa. IATM kokoaa vuosittain jäsenensä konferenssiin, jonka teemana oli tällä kertaa ”Museums in Danger”. Tapahtuma kokosi suomeen museoammattilaisia yhteensä 13 eri maasta.
Get together!
Konferenssi alkoi Get together -tilaisuudella Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Lämmin kesäilta ja Rautatiemuseon upea puutarha loivat ihanteelliset puitteet museoon ja kollegoihin tutustumiselle. Rautatiemuseolla ohjelmaan kuului kierroksia museon näyttelyihin ja piha-alueeseen sekä yhteinen illallinen.
Ennakointi ja verkostot museoiden kriisinkestävyyden ytimessä
Ensimmäinen konferenssipäivä järjestettiin Museokeskus Vapriikissa, Tampereella. Hyvinkäältä konferenssivieraat saateltiin Tampereelle Perinnejuna Valtterin kyydissä.
Ohjelman avasi keynote-puhuja Peter Giere Berliinin luonnontieteellisestä museosta. Puheenvuorossaan Giere nosti esiin esimerkkejä museoiden kohtaamista vaaroista. Giere rohkaisi museoita kuvittelemaan, mikä kaikki voi mennä pieleen. Tämän pohjalta voidaan luoda varautumis- ja toimintasuunnitelmia. Puheenvuorossaan Giere kannusti museoita ennakointiin ja verkostoitumiseen hätätilanteiden varalta.
IATM:n järjestämässä työpajassa pääsimme pienissä ryhmissä listaamaan museotyön eri aloilla kohtaamiamme vaaroja ja riskejä liittyen esimerkiksi ympäristöön, talouteen ja kokoelmien hallintaan. Työpajassa syntyneet keskustelut havainnollistivat, kuinka samanlaisia riskejä tunnistimme, riippumatta siitä, mistä päin maailmaa museotyötä katsoimme.
Puheenvuoron pitivät myös Tuomas Värjö Merikeskus Forum Marinumista sekä allekirjoittanut Trafiikki-verkoston projektipäällikön ominaisuudessa. Värjö kertoi puheenvuorossaan BaMuR-hankkeesta, jossa on pyritty kehittämään Itämeren alueen museoiden iskunkestävyyttä virtuaalisia työkaluja apuna käyttäen. Itse esittelin Trafiikki-verkoston toimintaa ja pohdin sen vaikutusta museoiden resilienssiin. Molemmissa puheenvuoroissa alleviivattiin verkostojen tärkeyttä. Tuomalla yhteen osaamistamme ja yhdistämällä resursseja voimme parhaiten ennakoida tulevaa sekä etsiä ongelmiin ratkaisuja yhdessä.
Museot kriisitilanteissa
Toisen päivän aluksi Lenin-museon museonjohtaja Kalle Kallio johdatteli meidät läpi museon historian ja esitteli niitä monia haasteita, joita museo on kohdannut vuosien varrella. Poliittiset jännitteet ja muuttuva suhde itänaapuriimme ovat toistuvasti pakottaneet museon luomaan itsensä uudelleen. Kallio painotti, että tänä syksynä Idänsuhteiden museo Nootiksi uudistuvan museon selviytymisessä olennaista on ollut aktiivinen toiminta ja ennakointi.
Iltapäivä järjestettiin Auton ja tien museo Mobiliassa. Ohjelman avasi Mobilian yleisötyön päällikkö Elina Toukola, joka tarkasteli puheenvuorossaan museon tekemää vastuullisuustyötä. Puheenvuoro kirvoitti osallistujistossa keskustelua museoiden roolista ilmastokriisin torjunnassa.
Ohjelma jatkui toisen keynote-puhujan, Ukrainan Sotamuseon johtajan Yurii Savachukin puheenvuorolla, jossa hän toi esiin, miten museo on reagoinut konfliktiin tallentamalla tapahtumia sekä tuottamalla meneillään olevaa sotaa tarkastelevia näyttelyitä paitsi Ukrainassa, myös yhteistyössä eurooppalaisten museoiden kanssa. Puheenvuoro teki voimakkaalla tavalla näkyväksi sen, miten tärkeä rooli kulttuuriperinnöllä ja museoilla on kulttuurimme, yhteisen tarinamme ja identiteettimme rakentamisessa ja myös puolustamisessa.
Iltapäivässä puhuivat myös Katariina Mauranen London Transport Museumista sekä Matias Laitinen Suomen Ilmailumuseosta. Mauranen nosti esiin kiinnostavan esimerkin vaikeuksien kääntämisestä mahdollisuudeksi. Hän tarkasteli yleisöltä kiitosta saanutta valokuvanäyttelyä, joka toi rinnakkain maanalaiset pommisuojat toisen maailmansodan aikaisessa Lontoossa sekä tämän päivän Ukrainassa. Matias Laitinen puolestaan pohti puheenvuorossaan, olisivatko suuria lentokenttiä lähellä sijaitsevat ilmailumuseot konfliktin sattuessa muita kulttuuriorganisaatioita haavoittuvammassa asemassa.
Konferenssin päätös Ilmailumuseossa ja post-conference tour Turkuun
Konferenssin kolmas päivä järjestettiin Ilmailumuseossa, Vantaalla, jossa Uusi Ilmailumuseo -hankkeen projektipäällikkö Valeri Saltikoff kertoi vieraille museon toiminnasta sekä pitkäaikaisesta uurastuksesta uuden museorakennuksen eteen, jonka rahoituksesta oli viimein tänä vuonna saatu päätös. Kierroksilla museon näyttely- ja kokoelmatiloihin pääsimme kuulemaan paitsi museon ja ilmailun historiasta, myös pohtimaan tulevaa Uutta Ilmailumuseota.
Varsinaisen konferenssiohjelman päätteeksi tarjottiin vieraille vapaamuotoinen konferenssimatka, joka suuntautui Turkuun Forum Marinumiin. Merikeskuksessa vieraat pääsivät tutustumaan museon toimintaan: näyttelyihin, museoaluksiin sekä kehittyvään merikorttelin alueeseen.
Trafiikki-museoiden yhteistyönä tuotettu ohjelma tarjosi kansainvälisille kollegoille läpileikkauksen suomalaisista liikenne- ja viestintähistorian museoista. Konferenssipäivistä jäi takataskuun monta uutta kollegaa ja vahvistunut kokemus erilaisten verkostojen ja yhteistyön tärkeydestä. Seuraavan kerran IATM:n konferenssi järjestetään Mannheimissa Saksassa syksyllä 2025.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta