Historian tuntemus on menestyksen ennakointia

kesäkuu 16, 2021

Suomalaiset tekniikan alan yritykset menestyvät kansainvälisillä markkinoilla ennen kaikkea kyvyllään ratkaista asiakkaiden ongelmia. Historiatieto auttaa näkemään, että käyttäjien arvostamat innovaatiot ovat hyvin samanlaisia ajasta toiseen, sanoo Tekniikan museon esinekummi, tekniikan lisensiaatti Mikko Voipio.

”Suomalaisten tekniikan alan yritysten kilpailuetu ei ole koskaan perustunut edullisiin tuotantokustannuksiin vaan kapeaan erikoisosaamiseen ja taitoon jalostaa siitä asiakkaiden toimintaa helpottavia keksintöjä”, Voipio sanoo.

Hän nostaa esiin lukuisia esimerkkejä suomalaisista yhtiöistä, jotka ovat kivunneet maailman huipulle omissa markkinasegmenteissään.

”Ei ole sattumaa, että Marsissa on Vaisalan suomalaista anturiteknologiaa, Polar on vallannut markkinaa sykemittaribisneksen uranuurtajana ja iisalmelainen Genelec on studiomonitorien globaali markkinajohtaja.”

Ainutlaatuinen oivallus on tärkeä lähtökohta, mutta se ei takaa vielä läpimurtoa. Kansainvälisesti VHS-järjestelmä löi läpi käytettävyydellään, vaikka sen kilpailija Betamax oli teknisesti sitä edellä, ja Apple on onnistunut kehittämään viimeisen päälle tuotteistetun tuoteperheen, jonka käyttökokemus on intuitiivinen.

”Todella moni tekniikan keksintö vipukirvesinnovaatioista matkapuhelimiin on syntynyt luovasta laiskuudesta: tarpeesta helpottaa omaa elämää. Mikä olisi parempi lähtökohta siihen, että myös asiakas voi luottaa ratkaisun auttavan häntä?”

Innovaatiot eivät synny tyhjiössä

Suomen tekniikan alan kehitystä aktiivisesti seuraava Voipio on huomannut, että alalla on meneillään muutos kohti asiakaslähtöisempää tekemisen tapaa, jossa tuotekehitys ja palvelumuotoilu lähenevät toisiaan. Matka on silti vielä kesken. Perspektiiviä pitäisi laventaa entisestään – ominaisuuksista käyttäjien saamiin hyötyihin mutta myös nykyhetkestä pidempiin ajallisiin jatkumoihin.

”Kun asiakkaat otetaan mukaan alusta alkaen, vältetään ne kiusalliset tilanteet, joissa he joutuvat muuttamaan toimintaansa tuotteen ehdoilla sen sijaan, että tuote tukisi heidän prosessejaan. Teknologian pitäisi olla ennen kaikkea väline.”

Yhtä ratkaisevaa on ymmärtää, miten keksinnöt rakentuvat toistensa päälle. Lentokoneita ei olisi ilman polttomoottoreita, ja nykypäivän tietokoneet on mahdollistanut puolijohdetekniikka, jonka juuret ulottuvat peräti 40-luvulle. Voipion omassa lisensiaatintyössäkin vanhin lähde on Thomas Bayesin postuumisti julkaistu artikkeli vuodelta 1763.

”Siinä käsiteltävä bayesilainen päättely on yksinkertaisen tekoälyn perusta, ja esimerkiksi spämmifiltterit ovat jo kauan perustuneet siihen. Ihmisiä hyödyttävät keksinnöt ovat lopulta hyvin samanlaisia aikakaudesta riippumatta.”

Historia toistaa itseään

Mikko Voipio seurasi tekniikan ongelmanratkaisua läheltä jo lapsuudessaan, jossa hänen veljensä Tauno Voipio ja isänsä Hannu Voipio suunnittelivat ja rakensivat laitteita. Niihin kuuluu Voipion kummiesinekin: Tauno Voipion suunnittelema ja Hannu Voipion toteuttama kokelasluokan radioamatöörilähetin, joka kiersi aikanaan ahkerasti radioamatöörikokelaalta toiselle.

”Se oli tärkeä laite, mutta aika myös ajoi nopeasti siitä ohi. Suoritin jo oman luokkani 80-luvulla digitaalitekniikkaa hyödyntävällä laitteella.”

Mikko Voipion kummiesine on hänen veljensä Tauno Voipion suunnittelema ja isänsä Hannu Voipion toteuttama kokelasluokan radioamatöörilähetin. Lähetin on esillä 29.8.2021 asti Tekniikan museon ja Suomen Radioamatööriliitto SRL ry:,n yhteistyössä toteuttamassa Kipinästä se alkoi- 100 vuotta radioamatöörirakentelua -näyttelyssä.

Kehityksen nopeudesta kertoo jotain myös se, että monet nykypäivän aikuisten lapsuudesta tutut esineet, kuten Nokian alkuaikojen kännykät, komeilevat museon näyttelyissä.

Voipio uskookin, että tahdin nopeutuessa on entistäkin tärkeämpää tuntea alansa historia. Merihistorian harrastajana hän vertaa sitä navigoinnin paikanmääritykseen. Mitä paremmin menneisyyden tuntee, sitä helpompi on hahmottaa, miten asiakkaiden toimintaympäristö muuttuu sekä millaista kehitystä oma työ voi sysätä eteenpäin.

Niin tutkimuksen kuin historiankin puolestapuhujaksi tunnustautuva Voipio näkee museoiden roolin ennen kaikkea siinä, että ne täydentävät perustutkimusta hiljaisella tiedolla, joka saattaisi muuten jäädä tallentamatta.

”Kun ottaa opiksi aiempien sukupolvien kokemuksista, saattaa päästä itse helpommin ja nopeammin eteenpäin. Tietoa on valtavasti, joten päämäärättömästi ei missään tapauksessa tarvitse edetä.”

Konkreettinen tapa vaikuttaa tekniikan tulevaisuuteen: esinekummius itselle tai lahjaksi

Teknologiaperinnön säilyttäminen ja tekniikan kehityskulkujen tulkitseminen on aktiivista asiantuntijatyötä. Tekniikan museon esinekummius on helppo ja konkreettinen tapa tukea ja tehdä näkyväksi yhteistä teknologiaperintöämme.

 

Miten tekniikan Suomi on kehittynyt? Miten syntyvät tulevaisuuden kestävät innovaatiot? Arvokas tekninen keksintö tai innovaatio vastaa yhteiskunnan ja käyttäjän tarpeisiin!

 

”Tekniikan museossa me autamme ymmärtämään, millainen merkitys tekniikalla on ollut yhteiskunnan rakentamisessa ja ihmisten elämässä eri aikoina. Historia toistaa itseään, ja siksi siitä saa kiintopisteitä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään päätöksentekoon”, sanoo museon kumppanuuspäällikkö Saara Klemetti.

 

Tekniikan museon esinekummina sinulla, yritykselläsi tai yhteisölläsi on ainutlaatuisen mahdollisuus olla mukana säilyttämässä suomalaisen tekniikan ja teollisuuden tarinaa. Esinekummius on myös erinomainen aineeton ja vähähiilinen lahjaidea tekniikan ammattilaiselle tai harrastajalle.

 

Innostuitko? Lue lisää Tekniikan museon sivuilta!