Kuntavaalit ovat käsillä ja Trafiikki-museot haluavat osaltaan nostaa museot mukaan keskusteluun. Tässä postauksessa tarkastelemme, mitä hyötyä kunnalle on viestinnän, liikenteen ja tekniikan museoista.
Museoliitto korostaa kuntavaalikevään viestinnässään kolmea kärkeä: Museo luo elinvoimaa, Hyvinvointia museosta sekä Lasten ja nuorten museo. Eteläisessä Suomessa sijaitsevien liikenne- ja viestintähistorian museoiden verkosto Trafiikki-museot allekirjoittavat näistä jokaisen ja haluavat tutkia teemoja tarkemmin liikenne- ja viestintämuseoiden näkökulmasta.
Museo luo elinvoimaa
Museot ovat kunnissa elinvoimatekijä. Niiden palvelut vetävät puoleensa niin paikallisia kuin matkailijoitakin. Myös enemmistö suomalaisista näkee oman kuntansa kulttuuripalvelut elin- ja vetovoimatekijänä. Akavan teettämän kansalaiskyselyn mukaan jopa 79 % suomalaisista pitää hyviä kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluja tärkeänä elinvoiman lähteenä.
Museot luovat ympärilleen kysyntää, joka on moninkertainen verrattuna niiden saamaan julkiseen tukeen.
Museoliitto
Museoviraston mukaan suomalaisiin ammattimaisesti hoidettuihin museoihin tehtiin viime vuonna yli 8,4 miljoonaa käyntiä. Hieman yli puolet museoista kasvatti kävijämääräänsä, esimerkiksi Museokeskus Vapriikki, jossa sijaitsevat verkoston jäsenmuseot Mediamuseo Rupriikki, Suomen Pelimuseo ja Postimuseo, teki jälleen uuden kävijäennätyksen: 267 845 kävijää, mikä oli yli 42 000 kävijää enemmän kuin edellisvuonna.
Kävijäennätyksiä rikottiin myös muualla. Merikeskus Forum Marinum Turussa oli vuonna 2024 Varsinais-Suomen suosituin museokohde 106 410 maksetulla käynnillään. Merikeskuksen maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset museolaivat keräsivät yli 30 000 kävijää. Suomen Ilmailumuseo Vantaalla saavutti vuonna 2024 uuden kävijäennätyksensä: yhteensä 53 951 kävijää. Määrä on noin 10 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Myös Uusi Ilmailumuseo-hanke on harpannut isoja askeleita eteenpäin, ja katse siintää jo uuden museon avajaisiin, jotka on määrä järjestää loppuvuodesta 2027.
Auton ja tien museo Mobilia Kangasalla on myös kasvattanut tasaisesti kävijämääriään viime vuosina. Tämä on huomioitu myös kaupungin elinvoimaisuutta kehittävissä toiminnoissa. Kaupungin johto on ilmaissut selkeästi alueen merkityksen matkailun kehittämisessä sekä haluaa kehittää aluetta lähivuosina. Mobilian lähialueen kaavoitusta ja maisemasuunnittelua kehitetään palvelemaan entistä paremmin alueen toimijoita ja matkailijoita. Kangasalan kaupunki on myös vahvasti mukana fasilitoimassa alueella jo toimivien matkailu- ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyötä alueen vetovoimaisuuden kehittämiseksi. Tieliikennealan valtakunnallisella vastuumuseolla Mobilialla on keskeinen rooli pitkäaikaisena toimijana sekä alueen yrittäjien ja harrastajayhteisöjen yhdistävänä tekijänä.
Kulttuuribarometrin (2021) mukaan jopa 80% suomalaisista haluaa nähdä kulttuuriperintöä matkustaessaan ja siten kulttuuriperintökohteiden houkuttelevuus heijastuu eittämättä koko kunnan houkuttelevuuteen matkailijoiden silmissä. Esimerkiksi Forum Marinumissa vieraili vuoden aikana yli 2 500 ulkomaalaista kävijää, joista suurin osa tuli Saksasta ja Ruotsista.
Hyvinvointia museosta
Museokäynnillä on monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Museokortin tietojen mukaan työssäkäyvät käyttävät kulttuurietujaan erityisen paljon Museokortin hankintaan. Tutkimusten mukaan kulttuuri auttaa palautumaan kiireisestä arjesta. Jo aiemmin mainitun Akavan teettämän kansalaiskyselyn valossa myös kuntalaiset itse näkevät kulttuuripalvelut tärkeänä hyvinvointinsa kannalta. Oman kunnan kulttuuripalvelut tukevat kuntalaisten hyvinvointia lisäämällä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen sekä luovat myönteistä yhteisöllisyyttä.
Hyvä esimerkki yhteisöllisyyden rakentamisesta Trafiikki-museoiden piiristä ovat Museokeskus Vapriikin Senioriperjantait. Valittuina perjantaina eläkeläiset pääsevät edullisesti museoon kohtaamaan toisiaan ja nauttimaan muun muassa Mediamuseo Rupriikin, Suomen Pelimuseon ja Postimuseon näyttelyistä.
Edullinen tai vapaa pääsy museoon onkin yksi tapa madaltaa kynnystä päästä nauttimaan kulttuurista. Trafiikki-museoista Suomen merimuseo Merikeskus Vellamossa tarjoaa näyttelyihinsä vapaan pääsyn joka keskiviikko klo 17 alkaen. Median museo ja arkisto Merkkiin on puolestaan aina vapaa pääsy.
Ilmailumuseossa Ilmaisiltaa vietetään joka kuukauden viimeinen perjantai. Ilmailumuseo on ilmaisiltojen ulkopuolellakin sitoutunut tuottamaan monipuolisia sekä saavutettavia kulttuuriperintö- ja kulttuurihyvinvointipalveluita, esimerkiksi tarjoamalla kiinnostavia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia.
Yhteisöllisyyttä rakentavat myös Tekniikan museon maksuttomat Korjaustorstai-tapahtumat, jotka toivottavat kaikki yli 12-vuotiaat tervetulleiksi korjaamaan vanhoja esineitään ja oppimaan uusia taitoja inspiroivassa ympäristössä.
Museoiden tuottamaa hyvinvointia voidaan mitata myös rahassa. Museovierailun arvoa ja hyvinvointivaikutuksia on tutkittu yhdysvaltalaisen tutkijan John H. Falkin johtaman tutkimusryhmän voimin vuonna 2023. Tutkimuksessa kävijöitä pyydettiin arvioimaan museokäyntien rahallista arvoa hyvinvoinnilleen ja tulokset osoittivat, että yhden museon tuottaman hyvinvoinnin arvo vuositasolla on jopa satoja miljoonia euroja.
Lasten ja nuorten museo
Museot katsovat paitsi menneeseen, myös tulevaan. Museoilla on tärkeä tehtävä toivon luojana, sillä menneisyys osoittaa, että vaikeista ajoista on ennenkin selvitty. Tärkeä kohderyhmä museoille ovatkin tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajat ja kulttuuripalveluiden käyttäjät: lapset ja nuoret.
Merikeskus Forum Marinumissa vieraili vuoden 2024 aikana yli 25 000 lasta. Vuoden aikana lapsille tarjottiin runsaasti sisältöjä Merimonsterit -näyttelyn, Lasten merimuseo Tyrskyn Myrskyn sekä erilaisten tapahtumien, opastusten ja työpajojen muodossa.
Suomen Ilmailumuseon kävijätilastot osoittavat, että noin 20 % kävijöistä on alle 18-vuotiaita. Uuden museon valmistelutöiden ohella museoon kehitettiin vuoden 2024 aikana uusia palvelukonsepteja, esimerkiksi kerran kuussa pidettävät lasten sunnuntait otettiin museon ystävien keskuudessa innolla vastaan. Teemoina oli mm. Museovaari Ahdin kyselytunti, Vincentin lentokoulu ja Ilmapartio Malmin tuulenkävijöiden kanssa yhteistyössä toteutettu Lasse lokin lentolupakirja. Myös vuoden suosituin ja suurin tapahtuma Lastenpäivä keräsi Ilmailumuseolle hulppeat 1451 kävijää.
Trafiikki-museoissa käsitellään liikenteen ja viestinnän ilmiöitä. Liikenne-, viestintä- ja tekniikan museoiden tärkeänä vastuuna voidaan nähdä nykyisen elämäntapamme, esimerkiksi liikennemuotojen ja teknologioiden kestävyyden pohtiminen. Lapsille ja nuorille suunnattujen palveluiden ja sisältöjen kautta rakennamme paitsi tulevaisuuden museoita, myös kestävämpää yhteiskuntaa. Kulttuuriperintökasvatus on keskeinen osa museotyötä ja kasvatus- ja opetustoimijat museoiden tärkeä kohderyhmä.
Yksi esimerkki museoissa tehtävästä, ajassa vahvasti kiinni olevasta kasvatustyöstä on Median museo ja arkisto Merkin tänä vuonna käynnistynyt Operaatio Höpönpöppö. Se on alakoululaisille tarjottava toiminnallinen museovierailu, jonka tarkoitus on edistää lasten kriittistä ajattelua disinformaation suhteen ja antaa keinoja valheellisten mediasisältöjen tunnistamiseen. Aikana, jolloin erilaista informaatiovaikuttamista pursuava Tiktok on lasten ja nuorten ylivoimaisesti tärkein uutismedia, on mediakasvatus todellinen sijoitus tulevaisuuteen.
Näiden esimerkkien valossa voidaan todeta, että osana kulttuuripalveluja, museot ovat ehdoton hyvinvoinnin lisääjä kunnassa. Laadukkaat museosisällöt kiinnostavat kuntarajojen sisällä, mutta vetävät kuntiin myös matkailijoilta, kietoen samalla muita palveluja ympärilleen. Liikenteen, viestinnän ja tekniikan sisällöt ovat ajassamme relevantteja, käsitellen esimerkiksi kestävyyttä ja ylisukupolvisuutta, ja tuovat ihmisiä yhteen. Laadukkaita lasten ja nuorten kulttuuripalveluja tuottavat museot satsaavat tulevaisuuteen tavalla, joka on monin kerroin arvokkaampaa, kuin se resurssi, joka palvelujen tuottamiseen käytetään.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta