Legendaarisen mukava Conna ilmaemäntien muistoissa

17 elokuun, 2023

Jos olet käynyt Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla, olet todennäköisesti myös kulkenut Convair Metropolitanin matkustamon käytävää, haistellut koneen miellyttävän vanhanaikaista tuoksua ja ehkä istahtanut hetkeksi matkustamon etuosan loosimaisille penkeille. Convair Metropolitan OH-LRB eli tuttavallisesti ”Conna” on museon suosituin käyntikohde. Näyttelykierrosten lisäksi siellä on vierailtu Päivässä Pariisiin -näytelmän hengessä, vietetty häitä, ja kuvattu monet mainokset sekä Keihäsmatkat-sarjaakin, jossa mäntämoottorikone Conna pääsi esittämään suihkumatkustajakone DC-8-32:sta.

Convairit 70 vuotta

Tänä vuonna Convairien ura Suomessa (1953–1980) täyttää 70 vuotta. Convairien juhlavuonna haastattelimme konetyypissä työskennelleitä lentoemäntiä, ja haastattelujen pohjalta on julkaistu kolme videota YouTube-palvelussa.

Vuonna 1953 silloin kolmekymppisiään viettänyt, nykyisin Finnairina tunnettu Aero O/Y, uusi lentokonelaivastoaan. Tuoreisiin aikalaistapahtumiin kuuluivat Helsinki-Vantaan uuden lentoaseman avautuminen edellisenä vuonna 1952 ja silloin vietetyt kesäolympialaiset. Maailmantilanne oli jännitteinen vuonna 1953, mutta Suomessa myös iloittiin sotakorvausvelvoitteen päättymisestä ja vahvistuvista pohjoismaisista ja kansainvälisisistä suhteista. Puolueettomuuspolitiikka sai ymmärrystä ja katseita luotiin yhä kauemmas ison karhun kainalosta.

Lentoemäntien ammattikunta syntyy

Myös uusien ammattien aikakausi oli alkanut. Aero järjesti ensimmäisen lentoemäntäkurssin vuonna 1947. Lentoemännät olivat julkisuudessa tarkkaan seurattuja henkilöitä. ”Sotien jälkeen kaivattiin ilmailuun kautta aikojen liitettyä seikkailunhalua ja kauneutta, jonka takia tyylikkäät ja koulutetut lentoemännät nostettiin lehdistön mielitietyiksi”, kirjoittaa Ilmailumuseon amanuenssi Eijakristina Sumelius artikkelissaan Kuuluisa kuutonen ensimmäisistä ”ilmaemännistä”.

 

Kuuluisa kuutonen – Aero O/Y:n ensimmäinen lentoemäntäkurssi vuonna 1947

 

Lentoemännät tekivät monipuolista osaamista vaativat palveluammatit näkyviksi. Lentoemänniksi hakeutuvilta edellytettiin kielitaitoa ja jo valmiiksi hankittua osaamista ja työkokemusta. Lentoyhtiön koulutuksessa opiskeltiin intensiivisesti, tultiin testatuiksi – ja lennettiin. ”Työ tekijäänsä opettaa”, totesivat haastateltavammekin. Lentoemännät olivat paitsi matkustajien korvaamaton apu, myös alusta saakka lentoyhtiöiden PR- ja kilpailuvaltti. Suomi pärjäsi kansainvälisessä kilpailussa varsin hyvin, ja myös hyödynsi matkustamopalvelua Suomi-brändin rakentamisessa ja suomalaisten tuotteiden markkinoinnissa.

Olympiavuonna Aerolla oli käytössä vain kahdeksan 26-paikkaista DC-3-konetta, joten suurin osa olympialaisten 24 851 matkustajasta liikkui ulkomaisten lentoyhtiöiden kuljettamina. Kolmosille oli etsitty seuraajaa jo vuodesta 1948 alkaen, ja nyt laivaston rungoksi alkoivat saapua ”Convairlinerit”, jotka tarjosivat runsaasti teknisiä parannuksia, kuten paineistetun rungon ja ripeän matkanopeuden 450 km/h. Matkustamomukavuutta tarjottiin peräti 44 matkustajalle. Convairien mukana matkustamoihin tulivat paitsi muhkeat penkit ja tarjoilupöydät, myös matkustamokuulutukset ja monipuolisemmat ateriat. Koneiden rungossa komeili ”Finnish Airlines”, mutta markkinointimielessä keväällä 1953 nähtiin käytössä ensimmäistä kertaa ”Finnair”. Lentoyhtiön viralliseksi nimeksi Finnair tuli vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1968. Ensimmäinen lento 19.4.1953 oli reitillä Helsinki – Kööpenhamina – Düsseldorf, ja se oli samalla myös konetyypin ensilento Euroopassa.

Aero Oy:n saksankielisen aikataulun aukeama kesäkaudelle 1954. Aikataulu markkinoi vahvasti yhtiön uusia Convair Metropolitan 340 -koneita. Aikataulussa on myös reittikartta sekä yleistä tietoa matkustajille, kuten hinnasto ja Aeron toimistojen yhteystietoja. Koko aikataulu on nähtävillä Ilmailumuseon Finnassa.

Ihmeiden ihme!

Haastateltavistamme ensimmäinen, lentoemäntä Eva Taivainen aloitti uransa olympiavuonna eli jo ennen Convairien saapumista. Dakotat saattavat olla Evan ensirakkaus, mutta häneltä riittää lämpöä myös Convaireille. Ihmeiden ihme Evalle olivat esimerkiksi kuulutuslaitteet, jotka korvasivat Dakotoissa matkustajilla kierrätetyt pahvikortit lentotietoineen.

Convair muistetaan ensimmäisenä koneena, jossa matkustamiskokemus läheni jo nykyaikaista tarjotinpöytineen ja sitä myöten monipuolisimpine aterioineen – tai meni ehkä jopa sen yli. Kaikki haastateltavamme ihastelivat Connan nojatuolimaisia penkkejä, runsasta jalkatilaa ja tarjoilumahdollisuuksia. Uunit mahdollistivat myös lämpimän ruuan tarjoilun pidemmillä reiteillä.

 

Päivässä Pariisiin

Uusien reittien avautumisen myötä Aero käytti 1950-luvulla mainoslauseenaankin runollista ”Päivässä Pariisiin”. Aikataulun mukainen matka-aika kahdella välipysähdyksellä Helsingistä Pariisiin oli 7 tuntia ja 40 minuuttia. Vuonna 1956 Finnair, ensimmäisenä länsimaisena lentoyhtiönä, avasi reitin myös Moskovaan.

Toinen haastateltavamme, Mirjam Seilo aloitti lentoemäntänä vuonna 1965 ja lensi vuoteen 1997 saakka. Convair Metropolitan oli hänen ensimmäinen työpaikkansa Aerolla. Convairit valmistivat tietä yhä piteneville lentoyhteyksille ja suihkukoneiden aikakaudelle. Mirjam Seilo on urallaan nähnyt kansainvälistymisen buumin ja erään sen merkkitapahtumista, Atlantin ylityksen DC-8-koneiden myötä vuonna 1969.

New Yorkin reitti muistetaan erityisesti panostuksesta suomalaisen designin esittelyyn niin astiastoissa, virkapuvuissa kuin myös koneen sisustuksessa – mutta osattiin sitä jo Convairienkin aikana! Koneiden muuttuessa Metropolitaneiksi perinteinen sisustus uusittiin rohkeasti violettiin, harmaaseen ja lehtivihreään Aerolla, ja rungon yläosa nähtiin ensimmäistä kertaa valkoisena. Kar-Airin Convairien upea värimaailma puolestaan on Erik Bruunin käsialaa.

Lentoemännän työ muutoksessa

Conna oli niin mukava kaveri, että sille riitti hommia pitkään – 27 vuotta. Loppuvuosina Connalla lennettiin vain kotimaan lentoja, mutta niitä oli tarjolla sitäkin runsaammin. Lentokenttäverkostoa oli kasvatettu valtion toimesta niin, että jo vuonna 1957 Suomessa yhteys oli kolmelletoista kentälle. Verkosto oli silloin yksi tiheimpiä Euroopassa, ja sen kautta yhteys mahdollistui moniin kaupunkeihin, joihin ei ollut junaliikennettä – ajansäästöstä puhumattakaan.

Satu Eckhardtin vuosikurssi 1979 oli viimeinen, joka aloitti lentämisen Convairilla. Satu ehti vielä mukaan kotimaan ”hyppylentojen” aikaan – kohteina muun muassa Ivalo, Lappeenranta, Mikkeli ja Varkaus. Satu lensi vuoteen 1997 saakka, ja koki uransa aikana matkustamopalvelualan huikean muutoksen. Hänen aloittaessaan Finnairilla oli noin 300 lentoemäntää ja stuerttia, mikä teki yhteisöstä tiiviin perheen, jossa ”kaikki tunsivat toisensa”. 2000-luvulla lentoemäntien ja stuerttien määrä on vaihdellut runsaasti, huippuvuosien yli 2000 emännästä ja stuertista nykyiseen noin tuhanteen.

 

Tutustu kelpo Connaan!

Convairit olivat Aeron historiassa ensimmäinen konetyyppi, jota hankittiin kerralla useampi kappale. Ne liikennöivät Suomessa vuosina 1953–1980. Aerolla ja Kar-Airilla oli niitä käytössä yhteensä 9 kappaletta. Ensimmäiset Suomeen saapuneet koneet olivat 340-tyypppisiä, ja vuonna 1956 nekin ”päivitettiin” Convair Metropolitanina tunnettuun ja äänieristykseltään huomattavasti miellyttävämpään CV-440-tyyppiin. Finnairin historian pisimpään palvellut kone, 27 vuotta palvellut Convair Metropolitan OH-LRB lensi viimeisen lentonsa 30.4.1980 ja lahjoitettiin lennon päätteeksi Suomen Ilmailumuseoon.

Kirjoituksen lähteinä on käytetty mm. John Wegg: Finnair – The Art of Flying since 1923, sekä Ilmailumuseon Finna- ja opastusaineistoja.

Artikkelikuva: Lentomatkustajia menossa Aero Oy:n Convair CV-340 -liikennekoneeseen OH-LRB vuonna 1953. Mainoskuva. Finnair Oyj:n kokoelma / Suomen Ilmailumuseo. Katso koko kuva Ilmailumuseon Finnassa.

Mia Kunnaskari

Mia on koordinaattori Suomen Ilmailumuseossa.