Lentosimulaattorissa leivotaan lentäjiä

marraskuu 24, 2020

Lapsuuden haave on toteutunut. Istut liikennelentokoneen kapteenin istuimella. Edessäsi on kolme kilometriä kiitotietä, sen jälkeen taivas on avoinna. Viimeiset tarkastukset. Kaikki on valmiina. Jarru pois. Sauvaa eteen. Lisää tehoa. Kone alkaa liikkua. Perämies lukee call outeja. Nopeus kiihtyy. Keskiviivat vilisevät silmissä ja muuttuvat yhtenäiseksi. Sauva on keskitetty. Pidät koneen keskilinjalla jalkapolkimilla.

One hundred.
Vee one.

Nopeusmittari näyttää 140 solmua. Vedät sauvaa taakse. Koneen nokka nousee 15 asteen nousukulmaan.

– Positive climb.
Gear up.

Laskutelineet vedetään sisään omiin kuiluihinsa ja luukut sulkeutuvat. Seuraat ennalta ohjelmoitua reittiä koneen Flight Directorilta. Kohta lentoonlähtöteho pienennetään nousutehoille. Kone kiihtyy lähelle kahtasataa solmua.

– Speed check. Flaps up…

Ja lento jatkuu aiemmin tehdyn suunnitelman mukaan. Olet saattanut suorittaa lentoonlähdön Helsingissä, Palma de Mallorcalla, Lontoossa, Gibraltarilla, Funchalissa, Hong Kongissa, Innsbruckissa… Periaatteessa millä tahansa maapallon kolkalla.

Vatsanpohjan vihlaisuja Vantaalla

Todellisuudessa istut kuitenkin kiinteästi Vantalla Suomen Ilmailumuseon uudessa simulaattorimaailmassa, ja Takeoff Simulationsin omistamassa Airbus A320 -simulaattorissa, joka mallintaa hämmentävän realistisesti sekä fyysisen ohjaamon, että ikkunoista näkyvän maiseman. Kokemus on hyvin avartava ja todentuntuinen. Vaikkei laite liiku, 200 asteen kaarevalle kankaalle projisoitu näkymä luo liikkeen tuntua. Vuorten kupeessa Alpeilla lennettäessä näkymät alas jyrkkiä rinteitä saavat jopa vatsanpohjan vihlaisemaan.

Suomen Ilmailumuseo on tarjonnut kenelle hyvänsä mahdollisuuden omakohtaisiin lentoelämyksiin simulaattoreilla jo vuoden 2011 alusta saakka. Museoita pidetään usein paikkoina, joissa saa katsoa, muttei koskea. Oli tarpeen luoda mahdollisuus elämyksiin, joissa kuka tahansa saattoi kokea lentämisen riemua ja toteuttaa sitä omin käsin. Yhteistyötä tehtiin useita vuosia Finnair Flight Academyn kanssa, jolloin kyettiin käyttämään heidän jo vähemmälle käytölle jäänyttä kalustoaan. Tarjonta alkoi 1970-luvun alkupuolen tekniikkaa edustaneella DC-9 -simulaattorilla, niin sanotulla Rauta-Ysillä, joka oli peräisin aikakaudelta ennen tietokoneavusteista lentämistä ja ohjaamon kuvaputkinäyttöjä. Se oli kuitenkin täysiverinen koulutussimulaattori, jossa liikettä ja kiihtyvyysvoimia kyettiin simuloimaan hydrauliikan avulla. ”Ysi” palveli tässä tarkoituksessa muun koulutustoiminnan ohella seuraavaan vuoteen, jolloin se poistettiin ja museoitiin Suomen Ilmailumuseolle, tosin ilman hydrauliikkaa ja suurehkon huoneen vaatineita vuoden 1974 tietokonekaappeja.

Tilalle saatiin käyttöön upean kolmimoottorisen MD-11 -koneen simulaattori, joka edusti jo huomattavasti modernimpaa teknologiaa niin simulaattorina kuin lentokoneena. MD-11 oli yli kaksi vuosikymmentä Finnairin lippulaiva, suuri laajarunkokone, jolla lennettiin matkustajia niin lomakohteisiin kuin kaukokohteisiinkin. Viimeiset vuotensa tyyppi palveli rahtilentokoneeksi muunnettuna.

Saman kehityksen myötä museolle päätettiin hankkia myös omia simulaattoreita. Ensimmäinen niistä, aitoon 1960-luvun Piper Aztecin runkoon toteutettu simulaattori rakennettiin vapaaehtoisvoimin. Se on tarjonnut mahdollisuuden tutustua yleisilmailuun, ja on ollut käytössä näihin päiviin saakka. Aztec on ollut hyvin suosittu ja se soveltuu myös nuoremmille lentäjille.

Toisen simulaattorin hankki Ilmailumuseoyhdistys ry, joka lahjoitti sen sitten Ilmailumuseolle. Tämä laite on toisen maailmansodan taisteluita mallintava Messerschmitt Bf 109 -hävittäjä, jossa on Saksassa valmistettu alkuperäistä mukaileva ohjaamo ja kolmelle seinälle heijastettava kuutiovisuaali. Tämä simulaattori on tarjonnut lukemattomia mahdollisuuksia kokea hävittäjälentäjän elämää taisteluiden tuoksinassa. Sitä ovat kokeilleet myös useat tyypillä aikanaan lentäneet pilotit. Myös ”Mersu” on edelleen lähes päivittäisessä käytössä. Vastaavalla simulaattorilla lennetään myös Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella.

Kun MD-11:n käyttö koulutustehtävissä lopetettiin, Finnair tarjosi mahdollisuuden käyttää jälleen uutta aikakautta edustanutta Airbus A330-simulaattoria talven 2013-2014 aikana. Sen jälkeen toiminta vaihtui taas uuteen tyyppiin, ja Flight Academyn tiloissa lennettiin elämyslentoja hienolla Boeing 757 -simulaattorilla. Tyyppi tuli markkinoille jo 1980-luvun alussa, mutta edusti modernia matkustajalentokonemaailmaa kuvaputkinäyttöineen ja lennonohjaustietokoneineen. Finnair hankki koneita lomaliikenteen käyttöön, ja ne palvelivat 1997-2014. Simulaattori oli käytössä vuoden 2015 loppuun, jolloin myös simulaattoritoiminta Finnairilla loppui ainakin toistaiseksi.

Tilannetta tuli paikkaamaan lentokoulu Aeropole, jolla on ollut toimitilat ja kaksimoottorisen Diamond DA42 -koneen koulutussimulaattori Ilmailumuseon tiloissa vuodesta 2015 alkaen. Kone on nelipaikkainen 2000-luvun teknologiaa edustava ilma-alus, jonka hieno Garmin G1000 -avioniikka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia myös haastavimpiin mittarilentosuorituksiin. Aeropolen simulaattori on viranomaishyväksytty, joten sillä koulutetaan myös oikeita oppilaita jatkuvasti. Museolla on ollut hieno mahdollisuus tarjota Diamondilla myös elämyslentoja, jotka ovat olleet todella suosittuja. Maisemat ovat hienot ja tässäkin simulaattorissa lentämisen tunne on hämmästyttävän autenttinen.

Muutama vuosi on siis menty näillä kolmella simulaattorilla, eli Diamondilla, Aztecilla ja Messerschmittillä. Toiminta on tapahtunut yksistään Suomen Ilmailumuseon tiloissa Vantaalla, mikä on mahdollistanut myös koko lailla joustavuutta vastata nopeastikin asiakkaiden toiveisiin, sillä myös osa museon henkilökunnasta kykenee toimiman simulaattorikouluttajina näillä simulaattoreilla.

Museon elämyslentotoiminnan ydin hoidetaan kuitenkin vapaaehtoisvoimin. Museolla on mukana vapaaehtoistoiminnassa useita ammattilentäjiä sekä pitkän linjan harrasteilmailijoita, jotka pystyvät vastaamaan omalla osaamisellaan asiakkaiden toiveisiin. Aiemmin Finnairin koulutussimulaattoreilla toteutetut elämykset toteutettiin pelkästään ammattilaisten voimin. Useat heistä olivat eläköityneitä liikennelentäjiä. Tästä porukasta on jäänyt vapaaehtoisiksi useita, jotka ovat jatkaneet elämyslentoja museon simulaattoreilla.

Tervetuloa Simulaattorimaailmaan!

Tämän vuoden kuluesssa museon pitkäaikainen haave keskitetystä simulaattorimaailmasta on viimein toteutunut. Jos koronapandemiasta on ollut minkäänlaista hyötyä, eräs oli sen suoma mahdollisuus melko mittaville rakennustöille, joita voitiin toteuttaa keväällä museon ollessa suljettuna. Tänä aikana Panu Fabritiuksen omistama Takeoff Simulations muutti Suomen Ilmailumuseon tiloihin Helsingin Salmisaaresta. Mukana muutti alun lentoonlähtötarinassa mainittu Airbus A320 -simulaattori, sekä täysin uutena laitteena Airbus H135 -helikopterisimulaattori. Jälkimmäisessä kuva luodaan pallopinnalle, joka luo jälleen astetta huikeamman visuaalisen maiseman. Uudistuksen yhteydessä myös museon omat simulaattorit tuotiin samaan tilaan.

Ilmailumuseo operoi myös Takeoffin simulaattoreita. Näillä lennoilla kouluttajana toimii pääsääntöisesti liikennelentäjä tai ainakin pitkän linjan yleisilmailija. Tarjolla on lentopaketteja puolen tunnin Helsinki-Tallinna -lennosta kahden tunnin ”lentäjän työpäivään”, jonka aikana käydään läpi koko lennon valmistelu, lennonohjaustietokoneiden ohjelmointi, työntö portilta, moottoreiden käynnistys, rullaus ja kaiken huippuna lento Helsingistä Tukholmaan. Myös asiakkaan omien toiveiden mukaisia lentoja tehdään.

Elämyslentotoiminta simulaattoreilla tarjoaa siis hienon kosketuspinnan lentämiseen kenelle tahansa asiasta kiinnostuneille ja mahdollisuuden tehdä itse; nähdä, kokea ja tuntea, miten lentokonetta lennetään, miten sitä ohjataan kolmessa ulottuvuudessa sekä miten eri tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen. Koronapandemiasta huolimatta simulaattoria voidaan operoida turvallisesti. Hygieniataso on korkea. Kasvomaskeja luonnollisesti käytetään. Lisäksi lentäminen on hauskaa ja kouluttajina toimivat asiansa osaavat ja muutenkin mainiot lentäjät!

Tervetuloa lennolle!

Tutustu Ilmailumuseon simulaattoritarjontaan.

Koronaohjeistus: Lähietäisyyttä vaativa Piper Aztec on tauolla ja sen lahjakorteilla on vastaavasti pidennetty aika tai vaihto-oikeus toiseen simulaattoriin. Messerschmitt ja Diamond lentävät ma-la. Lentoja on normaalia pienempi määrä saatavilla, joten varmista saatavuus hyvissä ajoin asiakaspalvelusta.  Simulaattorit desinfioidaan ennen ja jälkeen jokaista asiakaslentoa, ja edellytämme sekä kouluttajiltamme että asiakkailtamme tarjoamamme hengityssuojaimen käyttöä lennon aikana. Tulethan lentämään vain tuntiessasi itsesi varmasti terveeksi. Ajan vaihto järjestyy kyllä!

Lahjakortin tulevalle lentäjälle voi hankkia kätevästi täältä https://webshop.trafiikki.fi/lahjakortti_messerschmitt…

 

 

Antti Laukkanen on museomekaanikko Suomen Imailumuseossa