Posti on julkaissut vuosien varrella useita marjoja kuvaavia postimerkkejä. Nyt on otollinen vuodenaika tarkastella satoa, koska metsä on marjoja täynnä ja puutarhassakin ne ovat kypsiä. Marjastus on etenkin nyt koronavuonna myös trendikästä sekä monille tärkeä tulonlähde. Itse olen innokas marjastaja ja ennen kaikkea terveellisten marjojen suursyömäri.
Jännitän aina touko-kesäkuussa marjojen kukinta-aikaan, kuinka ne pölyttyvät ja millainen sato on odotettavissa. Suomi on siitä siisti maa, että jokamiehenoikeudella marjoja saa poimia ilman metsänomistajan lupaa, myös kaupalliseen käyttöön. Postimerkki Jokamiehenoikeudet – Marjanpoiminta ilmestyi vuonna 2016. Sen taiteili Jussi Kaakinen.
Lakka eli suomuurain, tuo soiden taivaallinen herkku, on ilmestynyt postimerkeissä kahdesti. Ensimmäisen kerran Signe Hammarsten Janssonin piirtämänä vuonna 1958 ja seuraavan kerran 2005 Pirkko Juvonen – Sandbergin toteuttamana. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain. Lakasta puhutaan perinteisesti Itä-Suomessa ja hillasta Pohjois-Suomessa. Keskisuomalaisen Muuramen kunnan nimi tulee suomuuraimesta. 
Puolukka, tuo happaman kirpeä marja, on myös saanut kahdesti postimerkin. Signe Hammarsten Janssonin piirtämässä merkissä vuodelta 1958 puolukan tunnistaa hyvin suipoista lehdistään. Pirkko Juvonen on piirtänyt vuoden 2003 merkkiin puolukan lisäksi myös mehupullon ja kannun. Puolukat säilyvät erittäin hyvin ilman säilöntäaineita niiden sisältämän bentsoehapon takia. Survottuina ne säilyvät erinomaisesti alle viiden asteen lämpötiloissa. 
Marjoja kasvaa myös puissa. Maakuntakukat postimerkkisarjassa ilmestyi vuonna 1991 kaksi Paavo Huovisen suunnittelemaa postimerkkiä, joissa oli pihlaja ja tyrni. Pihlaja on päässyt myös tunnelmalliseen Jäämarjat-merkkiin vuonna 2018. Sen suunnitteli Stina Hovi ja kuvasi Pekka Sakki Lehtikuvasta. Kataja komeili puolestaan vuoden 2002 Pirkko Juvosen piirtämässä merkissä. Katajanmarjasta tulee mieleeni, että pakotin nuorena morsiamena mieheni juomaan kuivatuista, hienonnetuista katajanmarjoista ja vedestä tehtyä seosta flunssaan. Hän joi sen pitkin hampain, mutta flunssa parani tosi nopeasti. Seoksen maku oli kyllä hirvittävä. 
Mansikan satoa spekuloidaan julkisuudessa joka vuosi runsaasti. Siitä huolimatta puutarhamansikka esiintyi ensimmäisen kerran merkissä vasta vuonna 2015 Pietari Postin piirtämänä. Merkki sai nimekseen ”Kesäfiilis”. Pirkko Juvonen ikuisti tosin ahomansikan merkkiin vuonna 2004. Lapsuudesta muistan, kuinka keräsin ahomansikoita heinänvarteen ja sitten söin ne kaikki kerralla pois. Tähän fiilikseen sopii hyvin Maalaisromantiikka, marjoja -postimerkki, johon Emil Bertell vuonna 2010 piirsi lapsia ja ahomansikoita.
Vadelma, vattu, vaapukka tai vaarain, tuo piikikkäässä pensaassa kasvava, hienon makuinen marja sai oman postimerkin Katriina Viljamaa-Rissasen ikuistamana vuonna 2007. Vattuja löytyy yleensä hakkuualueilta ja ojien vierustoilta. Postimerkkikuvasta ei mielestäni selviä, onko kyseessä puutarha- vai villivadelma. Villivattujen kerääminen on melko hidasta puuhaa, koska minä ainakin katson joka vatun sisään, ettei siellä vaan luikertele viekas mato.
Pensaassa kasvaa myös ruusunmarja, jonka Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi suunnittelivat talvisen näköiseen merkkiin 2011. Kuvan otti Matti Vitka Vastapainosta. Ruusunmarja on erinomainen c-vitamiinin lähde ja herkullista teessä ja hillossa.
Puutarhamarjat karhunvatukka, karviainen ja punaherukka ovat päässeet kolmen merkin sarjaan Ossi Hietalan toteuttamina vuonna 2013. Tässä merkkisarjassa ihmettelen karhunvatukkaa, joka on minulle melko tuntematon marja. Olisin valinnut merkkiin mieluummin mustaherukan, joka on kuitenkin yleinen ja hyvin arvostettu puutarhamarja.
Marjat ovat herkullisia syötäviä ja niitä voi käyttää monenlaisessa leivonnassa ja ruoanlaitossa. Syön marjoja paljon ihan sellaisenaan, mutta kun haluan herkutella, niin leivon piirakan. Alla olevan ohjeen olen itse kehitellyt varioiden valmiita ohjeita.
Taikina:
- 125 g voita tai margariinia (käytän kasvisrasvaa)
- noin 2 dl sokeria
- 1 muna
- 0,5 dl vehnäjauhoja
- ½ tl leivinjauhetta
- 4 dl pikakaurahiutaleita
Täyte:
- 3 dl marjoja (oman maun mukaan)
- purkki maustamatonta maitorahkaa
- 1 dl maitoa tai kermaa
- noin 0,5 dl sokeria (tai oman maun mukaan)
- 1 muna
- 2 tl vaniljasokeria.
Voitele piirakkavuoka (halkaisija noin 28 cm). Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi, lisää kananmuna. Sekoita kuivat aineet ja lisää ne vaahtoon. Kaada taikina vuokaan ja lisää marjat. Sekoita rahkaan, kermaan tai maitoon sokeri, muna ja vaniljasokeri ja kumoa seos marjojen päälle. Paista 175 asteessa puolisen tuntia tai niin kauan, että piirakka näyttää kypsältä.
Mitä marjoja tai muita aiheita sinä haluaisit nähdä postimerkeissä? Ehdota aihetta Postille.
Helena Pärssinen
Helena Pärssinen toimii viestintäsuunnittelijana Postimuseossa, museokeskus Vapriikissa, Tampereella.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta