Mihin 3D-mallinnuksia voi ja kannattaa käyttää museoissa?

toukokuu 8, 2019

Trafiikki-museoiden ”Parhaat metodit ja käytännöt tehdä 3D-tallentamista museoissa” -hankkeessa kehitämme koko museoalan 3D-osaamista. Haemme toimivia ja kustannustehokkaita toimintamalleja museoalalle, jotta tiedämme, kannattaako museoiden 3D-tallentaa itse ja kuinka paljon resursseja se käytännössä vaatii. Riittääkö kohtuullinen kamera, esimerkiksi Sketchfab-ohjelmisto, tehokas tietokone ja valokuvaaja? 

Tässä tekstissä kerron enemmän siitä miksi lähdimme toteuttamaan hanketta. Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme hankkeen suunnitteluvaiheessa:

  • Miten löydämme  parhaan tavan tuottaa laadukasta, kustannustehokasta ja monipuolisesti hyödynnettävää 3D-aineistoa museoihin?
  • Miten voimme yhdessä oppia 3D-tallentamisen perusteet?
  • Mitä käytännössä on huomioitava 3D-hanketta suunniteltaessa?
  • Mitä eri mahdollisuuksia on 3D-sisällön esittämiseen?
  • Mitä kannattaa tehdä itse ja mitä hankkia ostopalveluna?
  • Minkälaisia laitteita ja osaamista tarvitaan?
  • Sopisiko 3D-mallintaminen isojen museoesineiden tallentamiseen, jolloin museot säästäisivät esineiden säilytyskustannuksissa?

– Digitaalisia palveluita kehittämällä museot voivat vaikuttaa yhteiskunnassa laadukkaiden kulttuuriperintösisältöjen tarjoajina ja osallisuuden ja osallistumisen mahdollistajina

3D-teknologian hyödyntäminen on museoille vielä varsin uutta ja museoilla on siitä vielä vähän kokemusta. Pelkästään välineiden ja osaamisen lisääminen ei riitä, vaan digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuuden ja käytettävyyden kehittäminen vaatii myös strategista suunnittelua ja ostopalvelujen hankintaosaamista.

Täysin ulkoistettu 3D-tallentaminen on erittäin kallista, joten haluamme selvittää voisimmeko itse 3D-tallentaa esineitä. Ennen aloittamista tarvitsemme tietoa ja kokemusta, miten tallentaminen käytännössä tapahtuu ja millä tarkkuudella ja välineistöllä kokoelmaesineistä tehdään riittävän korkeatasoisia 3D-mallinnoksia. Isojen esineiden 3D-tallentaminen erittäin kallista, ja museiden 3D-mallinnettavat esineet ovat olleet yleensä pienehköjä.

– Pelkällä ”3D-datalla” ei tee mitään – loppukäyttö määrittää tarkkuuden ja käytettävän tekniikan.

Loppukäyttö määrittää 3D-tallennuksen formaatin ja tarkkuuden, joten se on erittäin olennainen osa 3D-mallinnusprosessia. Yksi tarkeimmistä 3D-hankkeen mahdollistamasta opeista on saada selville, että mihin kaikkeen 3D-mallinnuksia voi ja kannattaa käyttää museoissa. Yksi näistä mahdollista loppukäytöistä on esittäminen (verkkosivut, näyttelyt, opastukset, viestintä). Kartoitamme myös erilaisia esittämistapoja kustannuksineen, kuten esimerkiksi räjäytyskuva.

– Arvokas museoesine vaatii autenttisempaa 3D-mallia kuin esimerkiksi mobiilipeliin tuleva 3D-mallinne.

Museoiden 3D-osaamisen kehittämisen kannalta hankkeessa on tärkeää dokumentoida koko 3D-prosessi ja tehdyt valinnat digitoinnin tasosta, kuten mikä oli ajateltu loppukäyttö ja missä määrin dokumentti/tulkinta on suhteessa aitoon esineeseen.  Teknisen tallentamisen osalta vertailemme skannauksen ja fotogrammetrian käytettävyyttä museoissa. Tärkeää on myös ymmärtää 3D-mallintamisen museoesineen esittämiselle tuoma lisäarvo ja selvittää muut mahdolliset vaihtoehtoiset esittämistavat.

– Jos koko 3D-prosessi ulkoistetaan, niin museoille ei synny omaa osaamista.

Kaikkea ei voi tai kannata tehdä itse, mutta samalla museoiden kannattaa huolehtia oman henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon kehittämisestä, jotta kaikki osaaminen ei valu organisaation ulkopuolelle. Voimme myös tehdä huonoja valintoja, jos  riittävä perusymmärrys 3D-teknologiasta puuttuu.

Trafiikin hankkeessa 3D-osaamisen kehittäminen tapahtuu toiminnallisten työpajojen ja vertaisoppimista hyödyntäen. Trafiikin 3D-hanke mahdollistaa myös vaihtoehtoisten tallennus- ja käyttötapojen tapojen etsimisen ja kokeilun. Tarvitsemme jatkon kannalta 3D-taidon ylläpitoon jatkuvaa harjoittelua, jotta se ei pääse unohtumaan. Tämä tarkoittaa sen selvittämistä, että miten 3D-tallentamisesta tulee osa käytännön kokoelmatyöprosessia.

Trafiikki-museot ry järjestää hankkeen aikana museoille 3D-osaamista kehittäviä avoimia seminaareja, joissa jaamme tietoa 3D-mallintamisen perusteista ja parhaista käytänteistä. Kehitämme hankkeessa olevien museoiden yhteisresursointia ja vierailemme 3D-mallinnoksia tehneisiin museoihin.

Museoesineiden 3D-mallintamisen lähtökohdat 

– Arvokas museoesine vaatii autenttisempaa 3D-mallia kuin esimerkiksi mobiilipeliin tuleva 3D-tallenne, mutta sitä voidaan skaalata alaspäin eri käyttöihin. Toisaalta ”liian tarkat” 3D-mallinnokset eivät ole tarpeen, jos vasta haetaan sopivia formaatteja.

– Tärkeää dokumentoida koko 3D-prosessi ja tehdyt valinnat digitoinnin tasosta , kuten ajateltu loppukäyttö ja missä määrin dokumentti/tulkinta on suhteessa aitoon esineeseen. Mallin yhteydessä pitää säilyttää tieto siitä, soveltuuko mallinnus tutkimuskäyttöön samoin missä esinekuva.

 

Trafiikin järjestämä 3D-seminaari 20.3. (Turun museokeskus) 

Hankkeen ensimmäinen kaikille avoin seminaari pidettiin Turussa 20.3. Turun museokeskuksen tiloissa.  Seminaarissa oli mukana melkein 70 museolaista ympäri Suomen. Seminaarissa 3D-asiantuntijat ja yleisö kävivät vilkasta keskustelua 3D-tallentamisen käytänteistä. Mukana oli Lapin AMKK:n lisäksi mm. Museoviraston ja Finnan edustajia. Kuulimme myös Lapuan museoiden indententin Sakari Hanhimäen esityksen meneillään olevasta 3D-tallennushankkeesta. Tähän lisätään linkit seminaariesityksiin.

 

Miten 3D-mallintaminen auttaa museoita tuottamaan tietoa menneisyydestä? Kenelle,  miten ja miksi tietoa tuotetaan? (FT Lauri Viinikkala)

Lauri Viinikkala, Turun Museokeskus

– Onko 3D-mallintamisen keskiössä kerronta vai säilytys? Riittääkö nykyinen tekniikka todella kulttuuriperinnön pitkäaikaiseen digitaaliseen säilyttämiseen? Tarvitaanko digitaalisia varmuuskopiota kokoelmaesineistä? Tiedon välittämiseen ja kerrontaan 3D-mallintaminen on ainakin oiva apu!

Miten yhdistetty todellisuus auttaa tuottamaan moniaistista tietoa menneisyydestä?  Lue aiheesta lisää Lauri Viinikkalan väitöskirjasta http://www.utupub.fi/handle/10024/146572

 

Parhaat metodit ja käytännöt tehdä 3D-tallentamista museoissa -hanke

Hanke toteutetaan vuoden 2019 aikana ja siinä on mukana 6/10 Trafiikin jäsenmuseosta: Forum Marinum (Turku), Suomen Rautatiemuseo (Hyvinkää), Päivälehden museo (Helsinki), Postimuseo (Tampere), Tekniikan museo (Helsinki) ja Auto- ja tieliikennemuseo Mobilia.

Hankkeen toteuttamisen mahdollistaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu osarahoitus.

Lisätiedot:

Trafiikki-museot ry, projektipäällikkö Tiina Jantunen

tiina.jantunen@tekniikanmuseo.fi / p. +358 (0)40 546 1175

Tiina Jantunen