Postimerkin maku on vaihdellut sukupolvesta toiseen.
Moni muistaa lapsuudestaan ne hetket, kun oli joulu- tai pääsiäiskorttien lähettämisen aika. Urakkaan kuului postimerkkien kiinnittäminen kortteihin, ja merkit oli tapana kostuttaa kielellä lipaisemalla.
Urakan jälkeen kielellä pyöri karvas postimerkin maku, jonka saattaa saada palautettua mieleen vielä nykyäänkin.
Tarrapintaisiin ikimerkkeihin siirryttiin vuonna 1992, ja sen jälkeen syntyneet sukupolvet ovat joutuneet keräämään makumuistoja jostain muualta kuin postimerkeistä.
Mutta tiesitkö, että postimerkin maku on myös vaihdellut sukupolvesta toiseen? Merkkien taustoissa ei nimittäin ole käytetty aina samaa liimaa.
Arabikumia, rustoja ja muovia
Tutkailimme Postimuseon arkistoja, ja saimme selville, että vielä itsenäisyyden ajan alkupuolella liiman valmistuksessa käytettiin mm. arabikumia, jota saadaan tiettyjen akaasiapuulajien maitiaisnesteestä ja jota käytetään vieläkin esimerkiksi Sisu-pastilleissa sakeuttamisaineena.
Lisäksi lienee käytetty muita eläinpohjaisia liimoja, joiden valmistuksessa hyödynnettiin mm. luuta, nahkaa, jänteitä ja rustoja.
1940-luvulla sotien aikana liimojen laadut vaihtelivat paljon, ja merkkien taustoissa käytettiin niitä liimoja, joita oli saatavilla.
Muovipohjaisiin, synteettisiin liimoihin siirryttiin 1960-luvulla.
Viime vuosikymmeninä käytetyistä liimoista ei valitettavasti löydy tarkempia tietoja, ja tiedot ovat osittain myös liikesalaisuuksien takana. Mitään kovin myrkyllistä liimaa merkkien taustoilla tuskin on kuitenkaan käytetty, jotta merkkien lipojille ei koituisi terveydellistä haittaa.
Merkkien kostuttamiseen myytiin kyllä kaikenlaisia apuvälineitä ehkä osin terveyssyistä, mutta niitä taisivat käyttää vain sitkeimmät: varsinkin työläämmissä postitusurakoissa moni oikaisi ja kostutti merkit kielellään.
Kitkerä makukin hälveni onneksi viimeistään seuraavan aterian myötä.
Artikkelikuva: Postimuseon kokoelmiin kuuluvassa merkissä kiiltelee herkullisia salmiakkeja. Olisipa postimerkki maistunut yhtä hyvältä!
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta