Turvallisiin nuoruuden muistoihin palaaminen tukee ikäihmisten hyvinvointia. Mediamuseo Rupriikin ja muiden arkistojen äänitallenteista kootut Äänimuseot tuovat museoaineistot vanhustyön arjen työkaluksi. Koukkuniemen vanhainkodissa äänimaisemien äärelle on kokoonnuttu innokkaasti jo 10 vuotta.
Huoneen täyttävät juhannussaunan tutut äänet. Lempeä sihahdus veden osuessa kiukaaseen, vihdan läiskytys ja palavien puiden ritinä saunan pesästä. Taustalla linnun laulu.
Tämä on tamperelaisen Koukkuniemen vanhainkodin tehostetun palveluasumisen virikeohjaajan Piia Kallion ehdoton suosikki äänimaisemista, joita hän soittaa siirrettävästä äänimuseosta talon asukkaille viikoittaisissa viriketuokioissa.
– Saunan tunnelma herättää aina lämpimiä muistoja ja nostaa hymyn jokaisen huulille. On ihana nähdä, miten kaikenkuntoiset ikäihmiset selvästi nauttivat tuttujen äänimaisemien kuuntelusta.
Valmis muistelupaketti vanhustyöhön
Äänimuseot ovat Tampereella sijaitsevan Mediamuseo Rupriikin sekä muiden arkistojen kokoelmista koottuja äänipaketteja, jotka sisältävät noin 30 valikoitua nauhoitetta. Eri sisältöisiä, soittimesta ja vanerisista äänilevyistä koostuvia, matkalaukkuun pakattuja liikutettavia äänimuseoita on koottu yhteensä 7. Museoita voi lainata erilaisiin tilaisuuksiin.
– Eniten äänimuseoita hyödyntävät ikäihmisille toimintaa järjestävät vanhainkodit, palvelu- ja ryhmäkodit sekä päiväkeskukset. Äänimuseon avulla voi helposti toteuttaa vuorovaikutteisen muistelutuokion ja museomatkan asukkaiden kanssa, sanoo äänimuseotoiminnasta vastaava museolehtori Lila Heinola.
Ensimmäinen äänimuseo syntyi vuonna 2011 kulttuuripalveluja ihmisten lähelle vieneen Kulttuurikaari-hankkeen myötä. Nykyään äänimuseot ovat osa Tampereen kaupungin ikäihmisille saavutettavia museopalveluja tuottavaa Konkarit-toimintaa. Vanhainkodin tai asumispalveluyksikön henkilökunta voi lainata äänimuseolaukun käyttöönsä tai kutsua Heinolan paikan päälle vetämään muistelutuokion.
Tutut äänet rauhoittavat muistisairasta
Koukkuniemen vanhainkodissa äänimuseoita käytetään säännöllisesti osana asukkaiden kulttuurihyvinvointitoimintaa. Talosta löytyy jopa kaksi siirrettävää pöytämallista, Koukkuniemeen varta vasten toteutettua omaa äänimuseota. Mediataiteilija Matti Niinimäen suunnittelema ja muotoilema soitinten kaunis toteutus on keskeinen osa kokemusta. Äänipöydässä kuhunkin äänimaisemaan liittyy myös käsityöläisten puusta veistämä pienoisveistos.
– Tuttujen äänimaisemien lisäksi moni nauttii pöydän kauniista veistoksista. Usein myös täydennämme ääniä aiheisiin liittyvillä kuvilla ja esineillä rikastaen aistikokemusta. Soitin itsessään on erittäin yksinkertainen käyttää eikä vaadi mitään teknistä osaamista, kertoo virikeohjaaja Katri Mäkelä.
Äänimuseoita ahkerasti hyödyntävät Mäkelä ja Kallio ovat havainneet muistelun vaikuttavan asukkaisiin positiivisesti.
– Poissaolevat tai levottomat muistisairaatkin heräävät ja valpastuvat tutuista äänistä. Osa sanoittaa museotuokion olleen mukava kokemus, ja osa jopa pyytää niitä itse. Vanhojen asioiden muistelu on monelle voimauttavaa, ja äänet saattavat nostaa mieleen nuoruuden muistikuvia, joita ei muuten muistaisi, Kallio kuvaa.
Valmiiden, museoammattilaisten koostamien aineistojen tuella muistelua on kaksikon mukaan helppo toteuttaa.
– Vanhustyöhön suunniteltu, helppokäyttöinen äänimuseo rikastuttaa omaakin työtä. On hieno huomata, miten muistot yhdistävät ja miten lähes jokainen asukas rauhoittuu saunatunnelmasta tai pystyykin yhtäkkiä muistamaan mitä Markus-setä sanoi aina ohjelmansa päätteeksi. Äänimuseon äärellä moni asukas ja hänen henkilöhistoriansa myös avautuvat aivan uudella tavalla myös itselle.
Lue lisää äänimuseoista Ylen uutisesta sekä Trafiikin asiakaslehdestä Issuusta: numero 19 (1/2015), s. 23, ja numero 16 (2/2013), s. 10.
Artikkelikuva: Äänimuseot sisältävät vanerisia äänilevyjä, joista kuuluvat äänet rauhoittavat mieltä. Kuva: Lila Heinola
Museosisällöistä saavutettavuutta lisäävä palvelutuote
Ensimmäiset äänimuseot syntyivät osana sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2009-2011 rahoittamaa Kulttuurikaari-hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää kulttuurin saavutettavuutta.
– Hanke oli ensimmäisiä, missä mietittiin uudenlaisia ratkaisuja tarjota museosisältöjä myös heille, jotka eivät pääse fyysisesti vierailemaan museoon. Yleisönä olivat vanhainkotien, sairaaloiden ja asumispalveluyksiköiden asukkaat, muistelee hankkeessa mukana ollut tutkija Outi Penninkangas Museokeskus Vapriikista.
Ensimmäinen äänimuseo rakennettiin Koukkuniemen vanhainkotiin huolellisen tuotekehitysprosessin tuloksena. Henkilökunta ja asukkaat olivat aktiivisesti mukana suunnittelussa.
– Halusimme Äänimuseosta palvelutuotteen, jota olisi mahdollisimman mukava käyttää. Samoin halusimme panostaa visuaalisuuteen, jotta museo fyysisenä tuotteenakin olisi jo elämys.
Nykyisestä 10 äänimuseosta osa on vakituisesti Tampereen kaupungin vanhainkotien, sairaaloiden ja kotipalvelun käytössä, mutta äänimuseot 5, 6 ja 10 ovat vapaasti lainattavissa kulttuurikasvatusyksikkö TAITEsta.
Tutustu äänimuseoihin Tampereen kaupungin sivuilla.
Haluatko lainata äänimuseon? Ota yhteys museolehtori Lila Heinolaan: lila.heinola@tampere.fi
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta