Trafiikin Sketchfab-tili 3D-mallien kotina ja kokeilulaboratoriona

marraskuu 26, 2020

Trafiikin 3D-hankkeen päätteeksi julkaistiin viitisenkymmentä 3D-mallia Sketchfab julkaisualustalla. Miksi valitsimme Sketcfabin? Mitä kuuden Trafiikki-museon yhteiselle tilille päätyi? Kuka museoesineiden malleja voi käyttää ja mitä odotamme jatkolta? Osallistuin hanketyöryhmään Tekniikan museon edustajana ja kokoan nyt ajatuksia näiden kysymysten osalta.

Mallit Trafiikin yhteisellä Sketchfab-tilillä on mahdollista järjestää vaikkapa museoittain, mutta kokonaisuutena ne tarjoavat yllätyksellisen katsauksen kuuden museon kokoelmien moninaisuuteen. Päivälehden museon valitsemiin esineisiin lukeutuu muistoesineitä tutkimusmatkoilta ja Mobilian autonrenkaan erikoisuus avautuu parhaiten taustatiedot lukemalla. Tekniikan museon kokoelmista 3D digitoitavaksi valittiin keksijä Eric Tigerstedtin äänielokuvakokeiluihin liittyvää pioneeritekniikkaa 1910-luvulta. Suomen Rautatiemuseon malleja tutkimalla selviää, miten erikoinen noppa liittyy rautatiehistoriaan ja minkälaiseen käyttöön koristeellinen jetoni oli aikanaan tarkoitettu. Postimuseon postitorven kaiverruksia voi tarkastella lähietäisyydelle zoomaamalla. Toistaiseksi eniten katseluita tilillä on kerännyt Forum Marinumin moottori, jonka toiminnan periaatteet käyvät ilmi mallin lisäinfollisesta versiosta.

Hankemuseot päättivät yhdessä, että kaikista 3D-malleista julkaistaan ladattavaksi vähintään niiden lowpoly-versiot CC-BY-NC -lisenssillä. Lisenssi mahdollistaa muun kuin kaupallisen käytön, kunhan mallin tarjoaja mainitaan. Jokunen hankkeen varhaisista kuvauskokeiluista jäi vain salasan taakse muisteltavaksi, mutta myös alkuvaiheen tuotoksia päätettiin rohkeasti julkaista, vaikka ne häviävät laadussa korjatulla prosessilla aikaansaaduille.

Kuva: Keksijä Eric Tigerstedtin äänielokuvalaitteisto Sketchfabissa LOWPOLY. Esine ja malli: Tekniikan museo CC-BY-NC

Mallien tekniset tiedot ovat tarkasteltavissa Sketchfabin valikoissa, mutta lisäksi kuvailutietoihin koettiin tärkeäksi sisällyttää pala mallinnettujen museoesineiden tarinaa tiukasta merkkimäärästä huolimatta. Osa kuvailuteksteistä vie lisäksi Finnaan tarkempien esinetietojen ääreen.

Kuva: Tilille päätyi malleja 30 esineestä. Julkaistujen mallien kokonaismäärä (53kpl) selittyy erilaisilla versioilla. Lowpoly-mallit ovat käyttäjäystävällisimpiä ja pyörivät vaivattomammin mobiililaitteilla. Lisäksi näkymässä on highpoly-malleja ja lisäinfotekstillisiä versioita samoista esineistä.

 

Miksi Sketchfab, entä Finna?

Vaihtoehtoja puntaroidessa totesimme Sketchfabin valmiina ratkaisuna vaivattomaksi tavaksi tarjota hankkeessa tuotettavat mallit julki ja käyttöön heti. Sketchfabin vaikuttava käyttäjämäärä (4 miljoonaa,9/2020) avaa mahdollisuuksia tavoittaa erilaisia käyttäjäryhmiä kotimaista kenttää ja museoiden näkökulmasta ilmeisimpiä käyttötarkoituksia laajemmin.

Alustan valinta ei ole muita mahdollisuuksia poissulkeva ja tähtäimessä onkin, että malleja siirretään myös Finnaan, kun tekniset edellytykset ovat valmiina. Tämän tavoitteen saavuttamiseen olemme varmasti valmiita panostamaan myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Museokohtaisesti jokainen hankemuseo on toistaiseksi pienellä mallimäärällä liikenteessä, mutta yhteenlasketun kokonaisuuden avulla voimme jo tarkastella, mihin suuntaan 3D-sisältöjä kannattaa jatkossa kehittää. Näen Trafiikin Sketchfab-tilillä ennen kaikkea potentiaalia 3D-kokeilulaboratoriona ja uskon, että konkreettisten kokeilujen perusteella on helpompi keskustella myös teknisen toteutuksen yksityiskohdista, lisensoinnista, etiikasta ja standardeista, ja kehittää niitä museoalalla eteenpäin yhteistyössä mallintajien ja jatkokäyttäjien kanssa.

 

Kenelle mallit on tarkoitettu ja mitä seuraavaksi?

3D digitoinnin kehittyessä harppauksin ennakoinnin mahdollisuus on rajallista. Halusimme hypätä rohkeasti mukaan kokeiluihin, tiedostaen samalla, että valintamme voidaan haastaa nopeastikin. Vielä 2000-luvun alussa museoalan opintoihin kuului pimiötyöskentelyä ja muistan arviot siitä, miten esinekuvaus tultaisiin hamaan tulevaisuuteen suorittamaan filmikameralla. Näin ei tietenkään käynyt, mutta monessa museossa on myös kokemusta hapuilevassa digihurmoksessa syntyneiden minimaalisten kuvatiedostojen kanssa tuskailusta. Viisikymmentä syherökuvaa vielä huvittaa, viisisataa jo itkettää.

Miten siis asettaa 3D-hankkeiden tavoitteet ja mittarit nyt? Toivon vielä toistaiseksi määrän sijaan arvostettavan sitä, miten monipuolisesti hyvin valikoiduista esineistä tuotettuja 3D malleja voidaan hyödyntää heti. Tässä auttavat valmiit alustat kuten Sketchfab. Tarvitaan huolellista ja pitkäjänteistä suunnittelua ja pyrkimystä standardeihin, mutta myös rohkeutta ja mahdollisuuksia innostua ja tempautua mukaan kevyin kokeiluin alati elävässä tilanteessa. Aidosti koko museoalaa hyödyttävien tulosten syntymisestä on myös palkittava.

Trafiikin hankkeeseen kuului Sketchfabissa julkaistujen mallien jatkokäyttökokeiluja. Malleista tuotettiin videoita somessa jaettavaksi ja AR-tekniikkaa hyödyntämällä perinteisestä postikortista ponkaisee mallinnettu museoesine. Jatkossa malleja on tarkoitus versioida ja käyttää niitä vaikkapa esityksissä, blogeissa ja palveluissa. Me hankemuseoissa emme kuitenkaan ole mallien ainoita käyttäjiä.

Tärkeä syy Sketchfabin valintaan oli, että haluamme tarjota 3D mallit heti myös muiden hyödynnettäväksi ja odotamme jännityksellä sitä, miten niitä keksitään käyttää. Voimme määrittää lisenssit ja tarjota esineistä lisätietoa, mutta jatkokäyttöä emme voi emmekä halua ennakoida liikaa. Erilaisten käyttäjien näkemykset ja ideat ovat arvokkaita ja odotamme innolla ideoita yhteistyöstä. Hanke on siis paketissa, mutta homma vasta alussa.

Tervetuloa Sketchfab-tilille tutustumaan Trafiikki-museoiden 3D kokoelmaesineisiin!

Koe elämys ja museoesineiden herättämät tunteet helposti kotisohvalla!

Lisättyä todellisuutta hyödyntämällä perinteisestä postikortista ponkaisee 3D-mallinnettu museoesine. Nimi lisätty todellisuus (Augmented Reality tai AR) tulee siitä, että siinä esitetään digitaalista sisältöä oikean todellisuuden päällä.

  • Ensimmäiset AR-laitteet kehitettiin jo 1990-luvulla, mutta AR-teknologia on tullut kuluttajille tutuksia vasta viime vuosina. Pokemon GO-peli houkutteli kaikenikäiset pelaajat hirviöjahtiin ja teki lisätyn todellisuuden tutuksi suurelle yleisölle.
  • Trafiikki-museoiden lisätyn todellisuuden (AR) -korttisarjaan kuuluu yhteensä 6 erilaista liikenteen ja viestinnän historian postikorttia. Korttien AR-ominaisuus on toteutettu Zappar-sovelluksen avulla. Artikkelikuvassa on yksi AR-korteista. Kortissa esiintyy keksijä Eric Tigerstedt äänielokuvalaitteisto- ja kryptografoni-keksintöjen kera. Tekniikan museon kokoelmat. www.tekniikanmuseo.fi

Emilia Västi, va. kokoelmapäällikkö, Tekniikan museo