Välineillä ja tuotantobudjetilla on merkitystä, mutta ei koskaan enempää kuin yleisöjä puhuttelevalla tarinankerronnalla. Muun muassa tällaisiin havaintoihin on päädytty Trafiikki-museoissa, joissa on otettu viime vuosina isoja askelia asiakkaiden palvelemiseksi verkossa liikkuvan kuvan keinoin.
Museot kokoontuivat jakamaan oppejaan Trafiikki-museoiden ja Pedaali ry:n yhteiseen tapahtumaan marraskuun 2021 alussa. Lue alta kahden museon kokemuksista ja ota kootut vinkit haltuun!
Case Suomen merimuseo: Vaikuttava lopputulos taataan ajatustyöllä
Suomen merimuseossa videoita tehdään sisältö ja asiakas edellä. Siksi pohjatyöstä ei luisteta koskaan.
– Kalliskaan tuotanto ei pelasta videota, jos näkökulma osuu ohi siitä mitä asiakas haluaa tietää ja kokea, sanoo museolehtori Johanna Aartomaa.
Merimuseon viime vuosien isoimman produktion, kymmenvuotisen Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn projektipäällikkönä toimiva Aartomaa on ollut mukana lukuisien videoiden tilaamisessa, koordinoinnissa ja käsikirjoitusten suunnittelussa.
Hän on käyttänyt lukuisia työtunteja sen pohdintaan, miten draaman kaari saadaan mahdollisimman yhtenäiseksi ja kerronta napakaksi – ovathan videot merkittävimpiä sisältöjä, joilla asiakas voidaan houkutella palveluiden pariin verkossa.
Se, onnistuuko video, ratkaistaan Aartomaan kokemusten mukaan suunnitteluvaiheessa, kun pohditaan toisaalta omaa tavoitetta ja toisaalta sitä, mikä on asiakkaalle tärkeää. Onko hänellä videota katsoessaan tiedonjano vai elämysten nälkä? Entä mikä voi sammuttaa kiinnostuksen?
– Tuottaapa mitä tahansa sisältöä, omia intohimoja on hyvä tarkastella kriittisesti. Osa organisaatiolle tärkeistä asioista voikin olla asiakkaalle toisarvoisia.
Asiakkaan saappaisiin hyppääminen vaatii aivojen nytkäyttämistä uuteen asentoon, saattaahan viestittävä asia olla itselle läpeensä tuttu. Siksi ulkopuolinen kumppani voi auttaa erottamaan metsän puilta ja terävöittämään kerrontaa tavoitteiden mukaiseksi – vaikkapa käsikirjoituksen sparraajana, jos ei kokonaisvaltaisena tuotannon kumppanina.
– Asiakastestausta ei voi myöskään liikaa korostaa. Työläille asiakaskyselyille on kevyempiäkin vaihtoehtoja: ideoita voi pallotella eri aloja edustavien kollegoiden kanssa tai vaikkapa kotona puolison kanssa.
Kanava asiakkaan mukaan
Aartomaan kokemus on, että videotuotannon ei tarvitse lohkaista isoa siivua budjetista silloin kun priorisoi. Rahaa ja aikaa kannattaa käyttää videoihin, jotka tukevat tärkeimpiä lähivuosien tavoitteita ja joiden elinkaari on pitkä.
Priorisoinnin lisäksi kannattaa pohtia videoiden monikäyttöisyyttä: Toimisiko sama video näyttely- ja opetuskäytössä? Voisiko sen jakaa verkossa? Suurta yleisöä palveleva näyttelyn markkinointivideo kannattaa tehdä viimeisen päälle. Sen sijaan kevyemmin voi toteuttaa näyttelyä täydentävän seminaarin striimauksen, joka palvelee kenties pienempää tiedonjanoisten joukkoa.
– Oli käyttötarkoitus tai kanava mikä tahansa, aivan jokainen sisältö kannattaa kuitenkin miettiä niin, että se toimii museolle myyntivalttina.
Case Päivälehden museo: Asiakkaat ansaitsevat videoita, joiden äärellä viihtyy
Videot taipuvat paljon muuhunkin kuin paikallaolon jäljittelyyn. Päivälehden museossa online-opastusten ja markkinointivideoiden tekoon heittäydytään täysillä. Luoviin ratkaisuihin löytyy uskallusta, kun tavoite ja käsikirjoitus on hiottu viimeisen päälle.
– Meille on tärkeää, että valmista videota on hauska katsoa. Siksi vaikkapa opastusta ei välttämättä kannata siirtää verkkoon sellaisenaan vaan miettiä luovasti, mitä liikkuva kuva mahdollistaa, sanovat palvelukoordinaattori Aikku Meura ja projektityöntekijä Elina Rinta-aho.
Meura ja Rinta-aho ovat tehneet lukuisia video-opastuksia sekä näyttelyiden oheisvideoita Päivälehden museon somekanaviin. Kun museot ovat olleet suljettuina korona-aikana, uudenlaisille kokeiluille on ollut tarvetta ja tilaa.
He ovatkin rohjenneet irtautua perinteisistä video-opastuksista: Salatieteisiin liittyvää näyttelyä markkinoitiin Instagramissa videoilla, joissa Meura istuu ikkunalaudalla ja lukee oivalluttavia katkelmia näyttelyyn liittyvistä teksteistä. Aku Ankka -näyttelyn videoissa Meura ja Rinta-aho puolestaan poikkesivat sopivasti sivuun näyttelyn tarinasta ja keksivät aikamatkailunäkökulman, joka myös sopi ajankohtaisen Museoviikon tulevaisuusteemaan.
– Parhaimmillaan video ei ainoastaan markkinoi palvelua vaan tarjoaa myös itsessään kiinnostavaa sisältöä.
Hyvä käsikirjoitus auttaa esiintyjää onnistumaan
Rinta-ahon ja Meuran kokemus on, että kuvausvaiheessa onnistumisen avain on eläytyminen. Liikkuva kuva mahdollistaakin villejä ratkaisuja, jotka jäävät taatusti katsojien mieleen.
– Videolla voi heittäytyä erilaisiin rooleihin tai vaikkapa ryömiä Ankkalinnan salatunnelissa. Mikä olisi parempi keino houkutella lapsia ja lapsenmielisiä museoon?
Toteutus sekä esiintyjän toiveet on tärkeää ottaa huomioon jo käsikirjoitusta laadittaessa. Kun videon tavoite, näkökulma ja juoksutus ovat selvillä, viimeisetkin esiintymisjännityksen rippeet on helppo karistaa hartioilta.
– Parhaimmillaan huolella tehty käsikirjoitus takaa lopputuloksen, joka on samaan aikaan luova ja asiakaslähtöinen. Heittäytymisenkin tarkoitus on lopulta palvella asiakasta ja auttaa häntä inspiroitumaan, Meura ja Rinta-aho sanovat.
Tekniikka kuntoon! Museoiden vinkit
Laadukkaan videon voi saada aikaan helposti ja edullisestikin, kunhan valitsee välineet fiksusti. Katso museoiden kootut vinkit!
- Googletus on hyvä keino välineiden etsintään, mutta tuotekuvauksista voi olla joskus vaikeaa hahmottaa, sopiiko laite juuri omiin tarpeisiin. Kysy lisäksi vinkkejä oman alan kollegoilta!
- Laadukas ääni on videossa hyvin olennaista, mutta se ei vaadi välttämättä paljon. Esimerkiksi haastattelutyyppisissä videoissa alkuun pääsee hyvällä lavalier-mikrofonilla ja puhelimella.
- Nykyajan älypuhelimien kuvanlaatu riittää hyvin todennäköisesti videoihinkin. Muista laittaa laite lentokonetilaan, jotta saapuvat puhelut eivät katkaise flow’ta.
- Kun hankit välineitä, mieti, olisiko niille käyttöä myös muualla. Trafiikki-museoissa samoja kameroita on hyödynnetty niin videotuotannossa kuin esineiden 3D-kuvauksessa.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta